Hengitystiesairaudet poikkeavat toisistaan. Niiden oireissa on tärkeitä eroja, jotka jokaisen on hyvä osata tunnistaa.
Nuha, yskä, kurkkukipu ja kuume voivat kertoa monesta eri hengitystiesairaudesta. Tavallinen flunssa, influenssa, koronavirusinfektio ja keuhkokuume muistuttavat oireiltaan toisiaan, mutta niiden välillä on myös eroja. Erityisesti oireiden alkamisnopeus, kuumeen voimakkuus ja hengityksen muuttuminen voivat antaa vihjeitä sairauden laadusta. Pelkkien oireiden perusteella varmaa diagnoosia ei kuitenkaan aina voi tehdä.
Hengitystieinfektiot ovat erityisen yleisiä syksyllä ja talvella. Kun kurkku alkaa karheutua tai yskä pitkittyy, moni pohtii, onko kyseessä tavallinen vilustuminen vai jotakin vakavampaa.
Oireiden seuraaminen auttaa arvioimaan tilannetta, mutta eri virukset voivat aiheuttaa lähes samanlaisen taudinkuvan:
Tavallinen flunssa alkaa usein vähitellen
Flunssa eli nuhakuume on yleinen virusten aiheuttama ylähengitystieinfektio. Ensimmäinen merkki voi olla kurkun karheus, jota seuraavat nuha, nenän tukkoisuus ja yskä.
Oireet kehittyvät usein vähitellen muutaman päivän aikana. Aikuisilla kuume voi puuttua kokonaan tai jäädä lieväksi.
Flunssaan voi liittyä myös päänsärkyä ja väsymystä, mutta yleisvointi säilyy usein kohtuullisena. Tavallinen flunssa paranee yleensä itsestään. Yskä saattaa kuitenkin jatkua vielä muiden oireiden helpotettua.
Influenssa voi kaataa vuoteeseen nopeasti
Influenssan tunnusomainen piirre on usein äkillinen alku. Ihminen voi tuntea olonsa aamulla normaaliksi, mutta sairastua päivän aikana voimakkaaseen kuumeeseen, lihassärkyyn ja uupumukseen. Myös päänsärky, vilunväristykset ja kuiva yskä ovat tavallisia.
Influenssassa yleisoireet voivat olla selvästi voimakkaampia kuin tavallisessa flunssassa. Ero ei kuitenkaan ole ehdoton.
Influenssa voi olla myös lievä, ja muutkin hengitystievirukset voivat aiheuttaa korkean kuumeen. Erityisesti iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla influenssa voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.
LUE MYÖS: Tämä aistihäiriö voi kieliä sepelvaltimotaudista
Koronavirusinfektio voi muistuttaa kumpaa tahansa
COVID-19-taudin oireet vaihtelevat huomattavasti. Osalla esiintyy lähinnä nuhaa, kurkkukipua ja lievää yskää. Toisilla tautiin liittyy kuumetta, voimakasta väsymystä, lihaskipuja tai hengenahdistusta.
Myös haju- ja makuaistin muutoksia voi esiintyä, mutta ne eivät kuulu jokaisen sairastuneen oireisiin.
Koronavirusinfektiota ei voi luotettavasti erottaa influenssasta tai tavallisesta flunssasta pelkän oirekuvan perusteella. Tarvittaessa testi voi auttaa selvittämään, mikä virus oireita aiheuttaa.
Keuhkokuumeessa hengitys voi muuttua raskaaksi
Keuhkokuume eroaa tavallisesta ylähengitystieinfektiosta siinä, että tulehdus sijaitsee keuhkokudoksessa. Oireisiin voivat kuulua yskä, kuume, hengenahdistus ja rintakipu, joka pahenee hengittäessä. Yleisvointi voi heikentyä selvästi.
Keuhkokuume voi alkaa myös tavallisen hengitystieinfektion jälkeen. Jos kuume palaa jo helpottaneen taudin jälkeen tai vointi huononee uudelleen, tarvitaan lääkärin arvio.
Iäkkäillä keuhkokuume ei aina aiheuta korkeaa kuumetta. Joskus merkittävin oire voi olla äkillinen toimintakyvyn lasku tai sekavuus.
LUE MYÖS: ALS-taudin varoitusmerkit näkyvät näissä kehon osissa
Entä keuhkoputkentulehdus?
Äkillisen keuhkoputkentulehduksen tavallisin oire on yskä, joka voi jatkua useita viikkoja. Taudin aiheuttaja on useimmiten virus, eikä antibiootti tavallisesti nopeuta paranemista.
Yskään voi liittyä limannousua ja hengityksen vinkumista. Liman väri ei yksin kerro, onko tulehdus bakteerin aiheuttama.
Keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen erottaminen voi joskus vaatia lääkärin tutkimuksen.
Milloin hengitystieoireista pitää hakeutua lääkäriin?
Lääkärin arvio on tarpeen, jos kuume pitkittyy, vointi heikkenee selvästi tai oireet pahenevat uudelleen jo alkaneen toipumisen jälkeen. Myös hengityksen raskaus, rintakipu ja poikkeuksellinen uupumus ovat syitä hakeutua tutkimuksiin.
Voimakas hengenahdistus, tajunnantason häiriö tai äkillinen vakava rintakipu edellyttävät välitöntä hätäapua numerosta 112.
Erityisen herkästi hoitoon kannattaa hakeutua, jos sairastunut on iäkäs, immuunipuutteinen tai hänellä on merkittävä sydän- tai keuhkosairaus.
Hengitystiesairauden tunnistamisessa tärkeintä ei ole yksittäinen oire, vaan kokonaisuus: miten nopeasti tauti alkoi, kuinka voimakkaita oireet ovat ja mihin suuntaan vointi kehittyy.
