Rasvamaksa on yksi yleisimmistä aineenvaihduntaan liittyvistä maksasairauksista. Nyt espanjalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden tekijän, joka saattaa auttaa ymmärtämään, miksi maksaan alkaa kertyä rasvaa ja miten sairaus etenee.
Metabolism-tiedelehdessä julkaistu tutkimus nostaa esille ENT1-nimisen kuljettajaproteiinin. Sen toiminnan havaittiin olevan yhteydessä rasvamaksan kehittymiseen, tulehdukseen ja maksan sidekudostumiseen.
Rasvamaksan taustalta löytyi uusi mekanismi
Aineenvaihduntahäiriöihin liittyvä rasvamaksatauti tunnetaan lyhenteellä MASLD. Sairaudessa maksasoluihin kertyy liikaa rasvaa, eikä kyse ole ensisijaisesti alkoholin aiheuttamasta maksavauriosta.
Rasvamaksa liittyy usein keskivartalolihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen.
Sairaus voi pysyä pitkään oireettomana. Osalla ihmisistä maksaan kehittyy kuitenkin tulehdusta ja vähitellen arpikudosta, mikä voi vakavimmillaan johtaa maksakirroosiin.
Barcelonan yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin ENT1-proteiinin merkitystä maksan aineenvaihdunnassa.
ENT1 osallistuu nukleosideiksi kutsuttujen molekyylien kuljettamiseen solukalvon läpi. Näihin molekyyleihin kuuluu adenosiini, jolla on merkitystä muun muassa tulehdusreaktioiden säätelyssä.
Hiirikokeissa havaittiin kiinnostava suojaava vaikutus
Tutkijat vertasivat tavallisia hiiriä hiiriin, joilta ENT1-proteiini puuttui.
Kun eläimet altistettiin rasvamaksaa aiheuttavalle ruokavaliolle, ENT1-proteiinin puuttuminen oli yhteydessä vähäisempään maksan rasvoittumiseen, tulehdukseen ja sidekudostumiseen.
Lisäksi hiirten glukoosinsieto ja insuliiniherkkyys olivat parempia.
Tulokset viittaavat siihen, että ENT1 voi osallistua maksan lisäksi koko elimistön aineenvaihdunnan säätelyyn.
Tutkijat tarkastelivat myös ihmisten maksakudosnäytteitä ja geenien toimintaa kuvaavia aineistoja.
ENT1:n ilmentyminen oli suurempaa rasvamaksataudin alkuvaiheessa, mutta väheni sairauden edetessä.
Varhaisvaiheen potilailla suurempi ENT1:n ilmentyminen oli lisäksi yhteydessä korkeampiin insuliinipitoisuuksiin ja insuliiniresistenssiin.
Voisiko löydös johtaa uuteen rasvamaksalääkkeeseen?
Tutkimuksen kiinnostavimpia mahdollisuuksia on ENT1-proteiinin hyödyntäminen tulevien lääkehoitojen kohteena.
Proteiinin toimintaa estäviä lääkeaineita tunnetaan jo ennestään, mutta niiden soveltuvuutta rasvamaksan hoitoon ei ole vielä osoitettu.
Tutkijat korostavat, että tarvitaan lisää tutkimuksia erityisesti ihmisillä.
Toistaiseksi löydös ei muuta rasvamaksataudin hoitosuosituksia.
Rasvamaksan ehkäisyssä arkiset valinnat ovat edelleen tärkeitä
Vaikka uusia lääkehoitoja tutkitaan, rasvamaksan ehkäisyssä ja hoidossa keskeisiä ovat edelleen elintavat.
Säännöllinen liikunta, painonhallinta tarvittaessa sekä monipuolinen ruokavalio voivat auttaa vähentämään maksaan kertyvää rasvaa.
Erityisesti sokeripitoisten juomien ja runsaan energiansaannin vähentäminen sekä kasvisten, täysjyväviljan ja pehmeiden rasvojen suosiminen ovat käytännöllisiä muutoksia.
Rasvamaksaa epäiltäessä tilanne kannattaa selvittää terveydenhuollossa, sillä sairaus ei välttämättä aiheuta selviä oireita.
Tutkimusnäyttö
Mekanistinen tutkimus, jossa yhdistettiin eläinkokeita, ihmisten maksakudosnäytteitä ja geeniaineistoja. Löydös on lupaava, mutta se ei vielä osoita ENT1-proteiinin estämisen olevan turvallinen tai tehokas hoito ihmisillä. Medical Xpress
