Muistisairaus ei aina ala tavaroiden hukkaamisella tai sovittujen asioiden unohtamisella. Ensimmäinen muutos saattaa näkyä aivan muualla: arkisten asioiden suunnittelu vaikeutuu, tutussa ympäristössä liikkuminen muuttuu hankalaksi tai ihmisen käytös alkaa muuttua.
Unohtelu tunnetaan muistisairauksien tyypillisenä oireena, ja esimerkiksi Alzheimerin taudissa lähimuistin ongelmat ovat usein ensimmäisten merkkien joukossa.
Kaikki etenevät muistisairaudet eivät kuitenkaan ala muistioireella. Muistiliiton mukaan ensioireisiin voivat kuulua esimerkiksi toiminnanohjauksen, hahmottamisen, kielellisten kykyjen tai persoonallisuuden muutokset.
Seuraavat kolme muistirairauden oiretta kannattaa siksi tunnistaa:
1. Tuttujen arkisten asioiden tekeminen alkaa takkuilla
Yksi muistisairauden mahdollisista oireista on toiminnanohjauksen heikkeneminen.
Kyse ei välttämättä ole siitä, että ihminen unohtaisi mitä hänen piti tehdä. Sen sijaan aikaisemmin helpon tehtävän suunnitteleminen ja toteuttaminen oikeassa järjestyksessä muuttuu vaikeaksi.
Muistiliitto antaa tästä hyvin arkisen esimerkin: kahvin keittämisen aloittaminen voi tuottaa vaikeuksia.
Muutos voi näkyä myös ruoanlaitossa, laskujen maksamisessa tai muiden useita vaiheita sisältävien tehtävien suorittamisessa.
Alzheimer’s Society nostaa suunnittelun ja organisoinnin vaikeudet yleisten varhaisten muistisairauden oireiden joukkoon. Ihminen saattaa esimerkiksi huomata, ettei tuttu resepti enää sujukaan samalla tavalla kuin ennen.
Satunnainen virhe ei vielä tarkoita muistisairautta. Huolestuttavampaa on selvä ja toistuva muutos aikaisempaan toimintakykyyn verrattuna.
2. Hahmottaminen ja suunnistaminen vaikeutuvat
Toinen yllättävä oire voi liittyä siihen, kuinka aivot käsittelevät nähtyä ympäristöä.
Ihmisen näkö voi olla sinänsä kunnossa, mutta etäisyyksien, esineiden tai tilan hahmottaminen voi vaikeutua.
Tämä saattaa näkyä esimerkiksi portaissa liikkuessa tai autoa pysäköidessä.
Myös suunnistaminen voi muuttua vaikeammaksi. Erityisen huomionarvoista on eksyminen paikassa, jonka ihminen on aikaisemmin tuntenut hyvin.
Alzheimer’s Societyn mukaan muistisairauteen voi liittyä vaikeuksia etäisyyksien arvioinnissa sekä nähtyjen asioiden tulkitsemisessa. Myös ajan ja paikan hahmottaminen voi häiriintyä.
Tällaisia muutoksia ei kannata automaattisesti selittää pelkällä ikääntymisellä.
3. Persoonallisuus tai käytös muuttuu
Kolmas oire voi näkyä enemmän läheisille kuin ihmiselle itselleen.
Aikaisemmin aktiivinen ihminen saattaa vetäytyä harrastuksista ja sosiaalisista tilanteista. Toinen voi muuttua tavallista ärtyneemmäksi, ahdistuneemmaksi tai aloitekyvyttömäksi.
Muistiliitto kertoo, että muistisairauksiin voi liittyä muun muassa apatiaa, levottomuutta, ahdistuneisuutta, unihäiriöitä ja persoonallisuuden muutoksia.
Eri muistisairaudet oireilevat kuitenkin eri tavoin.
Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumissa käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset voivat korostua jo sairauden alkuvaiheessa, kun taas Alzheimerin taudissa muistivaikeudet ovat tyypillisempi ensimmäinen oire.
Siksi äkillistä tai vähitellen voimistuvaa persoonallisuuden muutosta ei kannata yrittää tulkita yksin.
Milloin oireista kannattaa huolestua?
Yksittäinen hajamielinen hetki, väärä sana tai hetkellinen keskittymisvaikeus kuuluu tavalliseen elämään.
Oleellisempaa on muutos aikaisempaan.
Jos suunnittelu, puhuminen, hahmottaminen, päätöksenteko tai arkisista tehtävistä selviytyminen vaikeutuu selvästi ja toistuvasti, asia kannattaa selvittää terveydenhuollossa.
Muistisairautta ei voi päätellä yhden oireen perusteella.
Samantyyppisiä oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi masennus, univaikeudet, lääkkeet ja monet muut terveydelliset tekijät.
Muistiliitto suositteleekin hakeutumaan tutkimuksiin matalalla kynnyksellä, jos päivittäisessä toimintakyvyssä tai arjessa selviytymisessä tapahtuu selvä muutos.
Muistisairaus voi siis antaa ensimmäiset vihjeensä jo ennen silmiinpistävää unohtelua. Juuri siksi myös arjen toimintakyvyn, hahmottamisen ja käyttäytymisen muutokset kannattaa tunnistaa.
