Muistisairauden ensimmäiset merkit voivat tulla yllätyksenä. Ihminen saattaa selviytyä tavallisista keskusteluista ja muistaa sovitut tapaamiset, mutta samalla jokin arkinen asia alkaa tuntua oudosti vaikealta. Aikaisemmin vaivattomasti sujuneet askareet vievät enemmän aikaa, tutut paikat tuntuvat vierailta tai läheiset huomaavat persoonallisuudessa muutoksen. Kaikki nämä voivat olla muistisairauden varhaisia oireita, vaikka varsinaista unohtelua ei vielä esiintyisi.
Kun puhutaan muistisairauksista, mieleen nousee tavallisesti Alzheimerin tauti ja siihen liittyvä lähimuistin heikkeneminen. Muistaminen on kuitenkin vain yksi monista aivojen tehtävistä, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Aivot huolehtivat myös toiminnan suunnittelusta, ympäristön tulkitsemisesta, päätöksenteosta ja käyttäytymisen säätelystä. Siksi muistisairaus voi tulla näkyviin hyvin erilaisina muutoksina.
Muistiliiton asiantuntijatiedon perusteella sairauden ensimerkit eivät aina liity muistamiseen. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi toiminnanohjauksessa, hahmottamisessa, puheen tuottamisessa tai ihmisen tavassa toimia muiden kanssa.
Erityisesti seuraavat kolme muutosta ansaitsevat huomiota.
1. Tuttujen arkisten asioiden tekeminen alkaa takkuilla
Kuvittele tilanne, jossa ihminen on valmistanut ruokaa vuosikymmeniä ilman ongelmia. Eräänä päivänä tutun aterian tekeminen alkaa kuitenkin tuntua yllättävän monimutkaiselta.
Ainekset ovat valmiina, mutta työvaiheiden järjestäminen ei enää suju entiseen tapaan.
Tällaisen muutoksen taustalla voi olla toiminnanohjauksen heikkeneminen.
Toiminnanohjaus tarkoittaa aivojen kykyä suunnitella tekemistä, aloittaa tehtäviä, edetä vaiheesta toiseen ja mukauttaa toimintaa tilanteen mukaan.
Ongelma ei siis välttämättä ole siinä, että ihminen olisi unohtanut tavoitteensa. Hän saattaa tietää täsmälleen, mitä pitäisi tehdä, mutta toteutus ei enää onnistu.
Sama voi näkyä pankkiasioiden hoitamisessa, kodinkoneiden käyttämisessä tai tavallisten asiointikäyntien järjestämisessä.
Myös brittiläinen Alzheimer’s Society kuvaa suunnittelun ja tehtävien organisoinnin vaikeuksia mahdollisina muistisairauden oireina.
Yksittäinen epäonnistuminen ei vielä ole merkki sairaudesta. Olennaista on, alkaako aikaisemmin itsenäisesti sujunut tekeminen vaikeutua toistuvasti.
2. Hahmottaminen ja suunnistaminen vaikeutuvat
Muistisairaus voi vaikuttaa myös siihen, miten ihminen ymmärtää ympärillään näkemänsä.
Kyse ei aina ole näöntarkkuudesta. Silmät voivat toimia normaalisti, mutta aivojen kyky käsitellä näköhavaintoja on muuttunut.
Tällöin esimerkiksi esineiden sijainnin arvioiminen tai etäisyyksien hahmottaminen saattaa tuottaa ongelmia.
Muutos voi tulla esiin autoa pysäköidessä, portaita laskeutuessa tai tavaroita käsitellessä.
Myös tutussa ympäristössä liikkuminen voi alkaa tuntua epävarmalta.
Ihminen saattaa esimerkiksi hämmentyä tavallisella kävelyreitillään tai joutua pysähtymään miettimään, mistä suunnasta pääsee kotiin.
Alzheimer’s Societyn mukaan muistisairaudet voivat heikentää tilan hahmottamista ja vaikeuttaa ympäristön visuaalista tulkitsemista.
Jos aikaisemmin hyvin suunnistanut ihminen alkaa eksyä tutuissa paikoissa, muutosta ei kannata kuitata automaattisesti ikääntymiseen kuuluvaksi.
3. Persoonallisuus tai käytös muuttuu
Joskus ensimmäisenä huolestuu puoliso, ystävä tai muu läheinen.
Ihminen, joka on aikaisemmin nauttinut seurasta ja harrastuksista, saattaa alkaa vältellä tapaamisia. Toinen voi puolestaan muuttua poikkeuksellisen kärsimättömäksi tai toimia tilanteissa tavalla, joka ei tunnu hänelle ominaiselta.
Muistisairaus voi vaikuttaa tunteiden säätelyyn, aloitekykyyn ja sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Muistiliiton mukaan mahdollisia oireita ovat esimerkiksi välinpitämättömyydeltä vaikuttava aloitekyvyn puute, ahdistuneisuus, levottomuus sekä persoonallisuuden muuttuminen.
Kaikki muistisairaudet eivät kuitenkaan vaikuta käyttäytymiseen samalla tavalla.
Otsa-ohimolohkorappeumissa käyttäytymisen muutokset voivat nousta esiin jo varhain. Ihminen saattaa menettää aiempaa harkintakykyään tai toimia sosiaalisissa tilanteissa poikkeavasti.
Alzheimerin taudissa taas lähimuistin ongelmat ovat usein keskeisemmässä asemassa sairauden alkuvaiheessa.
On tärkeää huomata, ettei jokainen mielialan tai käyttäytymisen muutos viittaa muistisairauteen. Taustalla voi olla myös kuormitusta, mielenterveyden ongelmia tai muita sairauksia.
Milloin oireista kannattaa huolestua?
Kaikille sattuu päiviä, jolloin keskittyminen herpaantuu ja tavallisetkin asiat tuntuvat hankalilta.
Huolestuttavampaa on, jos muutos jatkuu, voimistuu tai alkaa haitata itsenäistä selviytymistä.
Erityisesti aikaisempaan toimintakykyyn verrattuna selvästi heikentynyt suunnittelukyky, vaikeudet tutuissa ympäristöissä tai huomattavat käyttäytymisen muutokset ovat perusteltuja syitä hakeutua tutkimuksiin.
Yhden oireen perusteella ei kuitenkaan voida todeta muistisairautta.
Samankaltaisia vaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi unettomuus, masennus, lääkkeiden haittavaikutukset ja monet hoidettavissa olevat sairaudet.
Jos muutos herättää huolta, tilanteesta kannattaa keskustella terveysasemalla. Tarvittaessa voidaan selvittää muistia ja muuta tiedonkäsittelyä sekä arvioida mahdollisten oireiden taustatekijöitä.
Äkillisesti alkanut sekavuus tai uusi puhe-, näkö- tai toispuoleinen toimintahäiriö vaatii kiireellistä arviota, sillä kyse voi olla muusta äkillisestä sairaudesta.
Muistisairauden tunnistamisessa ei siis kannata seurata pelkästään sitä, mitä ihminen muistaa.
Jos arjen tutut toimintatavat, ympäristön hahmottaminen tai käyttäytyminen muuttuvat selvästi, kyseessä voi olla ensimmäinen merkki siitä, että aivojen toiminnassa on tapahtunut jotakin tutkimisen arvoista.
