Yksinäisyys yhdistetään usein siihen, että ihmisellä on liian vähän ystäviä tai että hän viettää paljon aikaa yksin. Tutkijoiden mukaan todellisuus on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Yksinäisyyden todellinen syy ei useinkaan ole ihmisten vähäinen määrä ympärilläsi, vaan kokemus siitä, ettet ole aidosti yhteydessä muihin.
Moni on kokenut tilanteen, jossa ympärillä on ihmisiä, mutta silti olo tuntuu yksinäiseltä. Tämä havainto on saanut tutkijat tarkastelemaan yksinäisyyttä uudesta näkökulmasta.
Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen
Tutkimuksissa tehdään selvä ero yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen välillä. Sosiaalinen eristäytyminen tarkoittaa vähäisiä ihmissuhteita tai vähäistä kontaktia muihin ihmisiin. Yksinäisyys puolestaan on subjektiivinen kokemus siitä, että omat sosiaaliset tarpeet eivät täyty.
Toisin sanoen ihminen voi elää yksin ja olla täysin tyytyväinen elämäänsä. Vastaavasti hän voi olla parisuhteessa, työyhteisössä tai suuren ystäväpiirin keskellä ja tuntea silti syvää yksinäisyyttä.
Ratkaisevaa on yhteyden laatu
Moni ajattelee, että yksinäisyyttä voidaan ratkaista lisäämällä sosiaalisia kontakteja. Tutkijoiden mukaan määrää tärkeämpää on kuitenkin suhteiden laatu.
Sosiaalisen tuen ja yksinäisyyden välistä yhteyttä tarkastellut tutkimus osoitti, että kokemus tuesta, ymmärryksestä ja hyväksynnästä vähentää yksinäisyyttä tehokkaammin kuin pelkkä ihmisten määrä ympärillä.
Ihminen tarvitsee tunnetta siitä, että hän tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Juuri tämän puute voi synnyttää yksinäisyyden kokemuksen.
Miksi yksinäisyys lisääntyy?
Moderni elämä tarjoaa enemmän yhteydenpitovälineitä kuin koskaan aiemmin, mutta samalla monet kokevat olevansa entistä yksinäisempiä.
Tutkijat arvioivat, että yksi syy on pinnallisten kontaktien lisääntyminen. Sosiaalinen media voi luoda vaikutelman muiden aktiivisesta sosiaalisesta elämästä, mikä saa ihmiset vertailemaan omaa tilannettaan ja kokemaan omat ihmissuhteensa riittämättömiksi.
Lisäksi kiireinen elämäntapa voi vähentää aikaa syvällisille keskusteluille ja merkityksellisille kohtaamisille.
Yksinäisyys vaikuttaa myös terveyteen
Yksinäisyys ei ole pelkästään epämiellyttävä tunne. Tutkimukset ovat yhdistäneet sen moniin fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin.
Pitkittynyt yksinäisyys voi lisätä stressiä, heikentää hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen. Siksi yksinäisyyttä pidetään nykyään merkittävänä kansanterveydellisenä haasteena.
Miten yksinäisyyttä voi vähentää?
Tutkijoiden mukaan ratkaisu ei välttämättä ole uusien ystävien etsiminen tai kalenterin täyttäminen tapahtumilla. Usein tärkeämpää on vahvistaa olemassa olevia ihmissuhteita.
Merkitykselliset keskustelut, aito läsnäolo ja tunne siitä, että voi olla oma itsensä toisten seurassa, ovat avainasemassa. Myös yhteisölliset harrastukset ja kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset voivat auttaa vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Mitä tutkijat haluavat meidän ymmärtävän?
Yksinäisyyden todellinen syy ei useinkaan ole yksin oleminen. Kyse on siitä, että ihmisen kaipaama yhteys muihin ei vastaa todellisuutta. Siksi yksinäisyyttä ei ratkaista pelkästään lisäämällä ihmisten määrää ympärillä, vaan rakentamalla syvempiä ja merkityksellisempiä ihmissuhteita.
