Rasvamaksa yhdistetään usein ylipainoon, epäterveelliseen ruokavalioon ja vähäiseen liikuntaan.
Kaikki sairastuneet eivät kuitenkaan ole ylipainoisia, eikä rasvamaksa kehity kaikille samankaltaisia elintapoja noudattaville ihmisille.
Uusi ruotsalaistutkimus auttaa ymmärtämään, miksi perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa sairauden kehittymiseen huomattavasti:
Tutkimuksessa analysoitiin yli 71 000 ihmisen tietoja
Karoliinisen instituutin johtamassa tutkimuksessa selvitettiin maksan rasvoittumiseen liittyviä perinnöllisiä tekijöitä.
Tutkijat analysoivat 71 488 eurooppalaistaustaiseen ihmiseen liittyviä geenitietoja ja maksan magneettikuvauksia. Aineisto oli peräisin brittiläisestä UK Biobank -tutkimushankkeesta.
Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 60 geenialuetta, jotka olivat yhteydessä maksan rasvapitoisuuteen. Näistä 31 oli sellaisia, joita ei ollut aiemmin yhdistetty tähän ominaisuuteen.
Tutkijoiden mukaan kyseessä on tähän mennessä laajin tutkimus, jossa maksan rasvapitoisuutta on mitattu magneettikuvauksella ja verrattu koko perimän vaihteluun.
LUE MYÖS: Rasvamaksan oireet ja aiheuttajat, sekä tietoa hoidosta
Perimä voi selittää osan rasvamaksan kehittymisestä
Tutkimuksessa arvioitiin, että tavalliset geenimuunnokset voivat selittää noin neljänneksen ihmisten välisistä eroista maksan rasvapitoisuudessa. Tämä ei tarkoita, että neljännes yksittäisen ihmisen rasvamaksariskistä olisi automaattisesti perinnöllistä.
Kyse on väestötason arviosta, joka kuvaa geenimuunnosten osuutta tutkittujen ihmisten välisessä vaihtelussa. Tutkijat tunnistivat myös geenejä, jotka saattavat vaikuttaa rasvan kertymiseen maksasoluihin.
Uudet havainnot voivat auttaa ymmärtämään, miksi rasvamaksa kehittyy joillekin ihmisille herkemmin kuin toisille.
Rasvamaksa voi kehittyä ilman selviä oireita
Rasvamaksassa maksasoluihin kertyy tavallista enemmän rasvaa. Sairaus voi olla pitkään oireeton.
Joillakin ihmisillä voi esiintyä epämääräistä väsymystä tai ylävatsan tuntemuksia, mutta nämä oireet eivät ole rasvamaksalle ominaisia. Usein rasvamaksa havaitaan sattumalta esimerkiksi maksa-arvojen tutkimisen tai vatsan kuvantamisen yhteydessä.
Kaikilla rasvamaksaa sairastavilla maksa-arvot eivät kuitenkaan ole koholla. Osalla sairaus voi edetä maksatulehdukseen ja arpeutumiseen. Pitkälle edennyt maksavaurio voi lisätä maksakirroosin ja maksasyövän riskiä.
LUE MYÖS: Rasvamaksaa ehkäisevät ruoat
Perinnöllinen riski ei tee elintavoista merkityksettömiä
Vaikka perimällä on merkitystä, elintavat ovat edelleen tärkeä osa rasvamaksan ehkäisyä ja hoitoa. Erityisesti keskivartalolihavuus, tyypin 2 diabetes ja aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät maksan rasvoittumiseen.
Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään maksan rasvapitoisuutta myös silloin, kun paino ei muutu merkittävästi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, täysjyväviljaa, palkokasveja ja pehmeitä rasvoja.
Runsasta sokeripitoisten juomien käyttöä ja liiallista alkoholinkäyttöä on hyvä välttää. Ylipainoisella ihmisellä maltillinen painonpudotus voi vähentää maksan rasvoittumista.
Voidaanko rasvamaksan riskiä ennustaa geenitestillä?
Tutkijat kehittivät tutkimuksessa myös useisiin geenimuunnoksiin perustuvan riskimittarin. Sen avulla voitiin tunnistaa ihmisiä, joilla oli suurentunut rasvamaksan ja maksasyövän riski.
Menetelmä ei kuitenkaan ole valmis tavalliseen terveydenhuollon käyttöön. Tulokset täytyy vahvistaa muissa väestöissä. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana vain eurooppalaistaustaisia osallistujia.
