Munuaisongelmat eivät välttämättä aiheuta kipua. Ensimmäiset merkit voivat näkyä esimerkiksi nilkkojen turpoamisena, poikkeuksellisena väsymyksenä tai virtsan muuttumisena. Erityisen hankalaksi munuaissairauksien tunnistamisen tekee se, että munuaisten toiminta voi heikentyä pitkään ilman selviä oireita. Siksi tiettyihin kehon muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka olo tuntuisi muuten normaalilta.
Munuaiset tekevät elimistössä jatkuvasti tärkeää työtä. Ne poistavat verestä aineenvaihdunnan jätetuotteita, säätelevät nestetasapainoa ja osallistuvat verenpaineen hallintaan. Kun munuaisten toiminta häiriintyy, seuraukset voivat näkyä eri puolilla kehoa.
Oireet eivät kuitenkaan yksin kerro, onko kyse munuaissairaudesta. Moni niistä voi johtua myös huomattavasti tavallisemmista vaivoista:
1. Nilkat ja silmänympärykset alkavat turvota
Ovatko kengät alkaneet tuntua tavallista tiukemmilta? Entä jääkö sukista iltaisin selvät painaumat nilkkoihin? Turvotuksen taustalla voi olla nesteen kertyminen kudoksiin.
Munuaisten tehtävänä on säädellä elimistön nesteiden ja suolojen määrää. Jos tämä toiminta häiriintyy, ylimääräistä nestettä voi jäädä elimistöön. Myös runsas valkuaisen menetys virtsaan voi aiheuttaa turvotuksia.
Turvotusta voi esiintyä jaloissa, kasvoissa tai silmien ympärillä. Yksittäinen turvotus ei silti tarkoita munuaissairautta. Esimerkiksi pitkään paikallaan istuminen ja laskimoiden vajaatoiminta voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.
2. Virtsan ulkonäkö tai määrä muuttuu
Virtsan muutokset voivat joskus antaa vihjeen munuaisten toiminnan häiriöstä. Erityisesti toistuvasti voimakkaasti vaahtoava virtsa voi liittyä siihen, että virtsaan erittyy tavallista enemmän valkuaista.
Vaahtoamista voi kuitenkin esiintyä myös täysin harmittomista syistä, esimerkiksi voimakkaan virtsasuihkun vuoksi. Myös virtsamäärän selvä väheneminen voi olla tärkeä oire.
Äkillisesti vähentynyt virtsaneritys voi liittyä esimerkiksi nestehukkaan tai munuaisten äkilliseen toimintahäiriöön. Jos virtsa muuttuu veriseksi, syy pitää selvittää terveydenhuollossa. Veri voi olla peräisin munuaisista tai muualta virtsateistä.
LUE MYÖS: Nämä ruoat kuormittavat munuaisia – liika käyttö johtaa sairauksiin
3. Jatkuva väsymys ei helpota lepäämällä
Kaikki munuaisongelmien oireet eivät liity virtsaamiseen. Pitkälle edenneessä munuaisten vajaatoiminnassa elimistöön voi kertyä aineita, joita munuaiset eivät enää poista riittävän tehokkaasti.
Seurauksena voi olla poikkeuksellista uupumusta ja suorituskyvyn heikkenemistä. Myös munuaissairauteen liittyvä anemia voi lisätä väsymystä.
Jos aikaisemmin vaivattomat askareet alkavat tuntua raskailta, eikä tilanteelle löydy selvää syytä, oireesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
4. Iho kutisee ilman selvää syytä
Kutina yhdistetään tavallisesti kuivaan ihoon tai allergiaan. Pitkälle edenneeseen munuaissairauteen voi kuitenkin liittyä myös jatkuvaa ihon kutinaa.
Taustalla voivat olla munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamat muutokset elimistön aineenvaihdunnassa. Kutina voi häiritä nukkumista ja heikentää elämänlaatua.
Pelkkä kutina on kuitenkin harvoin merkki munuaissairaudesta. Sen tavallisempia syitä ovat esimerkiksi ihon kuivuminen ja ihosairaudet.
5. Ruokahalu katoaa ja olo muuttuu huonoksi
Munuaisten vaikea vajaatoiminta voi vaikuttaa myös ruoansulatukseen ja yleiseen hyvinvointiin. Oireisiin saattaa kuulua ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja tahatonta painonlaskua.
Nämä ovat yleensä pidemmälle edenneen sairauden oireita, eivät tyypillisiä ensimmäisiä varoitusmerkkejä. Jos pahoinvointi jatkuu tai paino laskee ilman selitystä, tilanne kannattaa tutkia riippumatta siitä, epäilläänkö munuaissairautta.
LUE MYÖS: Munuaisten vajaatoiminnan oireet, jotka ovat hälyttäviä
Munuaissairaus voi edetä täysin oireettomasti
Tämä on munuaissairauksien tunnistamisen kannalta ehkä tärkein asia. Munuaisten toiminta voi heikentyä vuosien ajan ilman, että ihminen huomaa kehossaan mitään poikkeavaa.
Erityisesti diabetes ja kohonnut verenpaine lisäävät kroonisen munuaistaudin riskiä. Siksi munuaisten toimintaa seurataan riskiryhmissä laboratoriokokeilla.
Verikokeesta voidaan mitata kreatiniinipitoisuus ja arvioida munuaisten suodatuskykyä kuvaava eGFR-arvo. Virtsanäytteestä puolestaan voidaan tutkia, erittyykö virtsaan tavallista enemmän albumiinia eli valkuaista.
Nämä tutkimukset voivat paljastaa munuaisvaurion jo ennen oireiden ilmaantumista.
Milloin oireiden vuoksi pitää hakeutua lääkäriin?
Uusi tai lisääntyvä turvotus, jatkuvasti poikkeava virtsa, selittämätön väsymys ja pitkittynyt huonovointisuus ovat perusteltuja syitä hakeutua tutkimuksiin.
Erityisen tärkeää munuaisten toiminnan selvittäminen on silloin, jos henkilöllä on diabetes, korkea verenpaine tai aiemmin todettu munuaissairaus.
Jos virtsaneritys vähenee äkillisesti huomattavasti, tarvitaan kiireellinen arvio. Voimakas hengenahdistus, sekavuus tai nopeasti heikkenevä yleisvointi edellyttävät päivystyksellistä apua, vakavassa tilanteessa hätänumerosta 112.
Munuaisongelmien tunnistamisessa ei kannata odottaa kipua. Joskus tärkein varoitusmerkki on pieni mutta jatkuva muutos, jonka huomaa vasta tavallisia arkiaskareita tehdessään.
Ajoissa todettu munuaissairaus antaa paremmat mahdollisuudet hidastaa sen etenemistä ja ehkäistä vakavia seurauksia.
