Muistisairaus voi alkaa niin huomaamattomasti, ettei ihminen itse ymmärrä minkään muuttuneen. Tavalliset arkiaskareet alkavat vaatia enemmän keskittymistä, keskustelussa sanat katoavat tai tuttu reitti tuntuu yhtäkkiä vieraalta. Ensimmäiset varoitusmerkit eivät aina liity edes unohteluun. Siksi muistisairauden mahdolliset oireet kannattaa tuntea jo ennen kuin ne alkavat vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.
Jokainen unohtaa joskus avaimensa tai joutuu miettimään, mitä olikaan tekemässä. Tällaiset tilanteet kuuluvat tavalliseen elämään, eivätkä yksinään kerro muistisairaudesta.
Huomionarvoista on sen sijaan muutos. Jos aikaisemmin hyvin sujuneet asiat alkavat toistuvasti tuottaa vaikeuksia, tilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Suomalaisen Muistiliiton mukaan muistisairaudet voivat vaikuttaa muistamisen lisäksi muun muassa ajatteluun, hahmottamiseen, puhumiseen ja käyttäytymiseen.
1. Äskettäiset tapahtumat katoavat mielestä
Yksi Alzheimerin taudin tunnetuimmista varhaisista oireista on lähimuistin heikkeneminen. Ihminen saattaa kysyä samaa asiaa useita kertoja, vaikka on juuri saanut siihen vastauksen. Myös hiljattain käydyt keskustelut tai sovitut tapaamiset voivat unohtua.
Ero tavalliseen hajamielisyyteen näkyy usein siinä, ettei unohtunut asia palaudu mieleen edes muistuttamalla. Sen sijaan vuosikymmenten takaiset tapahtumat voivat säilyä muistissa hyvinkin tarkasti.
2. Tutut tehtävät alkavat tuntua monimutkaisilta
Muistisairauden alkuvaiheessa ongelmat voivat näkyä myös toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi ruoan valmistaminen, laskujen maksaminen tai asioiden järjestäminen oikeaan työjärjestykseen saattaa muuttua hankalaksi.
Ihminen voi tietää, mitä haluaa tehdä, mutta tehtävän aloittaminen tai loppuun saattaminen ei enää onnistu entiseen tapaan. Erityisesti toistuvat vaikeudet aikaisemmin tutuissa tehtävissä ovat merkki, jota ei kannata sivuuttaa.
3. Sanat katoavat kesken keskustelun
Oikean sanan etsiminen silloin tällöin on tavallista. Muistisairauteen liittyvä kielellinen vaikeus voi kuitenkin olla jatkuvampaa.
Ihminen saattaa käyttää väärää sanaa, kadottaa keskustelun ajatuksen tai joutua selittämään tavallisen esineen käyttötarkoituksen, koska sen nimi ei tule mieleen. Joskus myös muiden puheen ymmärtäminen vaikeutuu.
Tällaiset muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja johtaa siihen, että aikaisemmin puhelias ihminen alkaa vältellä keskustelutilanteita.
4. Tutussa ympäristössä liikkuminen vaikeutuu
Yllättävä varoitusmerkki voi olla suunnistamisen heikkeneminen. Ihminen saattaa hämmentyä tutussa kaupunginosassa tai epäillä, mistä suunnasta kotiin pitäisi kulkea.
Muistisairaus voi vaikuttaa myös etäisyyksien arvioimiseen ja ympäristön hahmottamiseen. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi portaissa liikkumisessa tai auton pysäköimisessä.
Erityisen tärkeää on huomata, jos aiemmin vaivattomasti sujunut liikkuminen muuttuu selvästi epävarmemmaksi.
5. Käyttäytyminen muuttuu ilman selvää syytä
Joskus läheiset huomaavat muutoksen ennen sairastunutta itseään. Rauhallinen ihminen voi muuttua tavallista ärtyneemmäksi. Aikaisemmin aktiivinen henkilö saattaa puolestaan menettää kiinnostuksensa harrastuksiin tai vetäytyä muiden seurasta.
Myös aloitekyvyn heikkeneminen, epäluuloisuus ja poikkeuksellinen ahdistuneisuus voivat liittyä muistisairauksiin. Oireet vaihtelevat sairauden mukaan. Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumissa käyttäytymisen muutokset voivat korostua jo varhaisessa vaiheessa.
Milloin unohtelusta kannattaa huolestua?
Muistiongelmien taustalla ei aina ole etenevää aivosairautta. Univaikeudet, pitkäaikainen stressi, masennus ja jotkin lääkkeet voivat heikentää keskittymistä ja muistamista.
Muistiliiton muistihäiriöiden tunnistamista käsittelevässä ohjeessa painotetaan erityisesti oireiden toistuvuutta ja sitä, vaikeuttavatko ne tavallista arkea.
Jos ihminen alkaa selviytyä aikaisempaa huonommin tutuista tehtävistä tai läheiset huomaavat selviä muutoksia muistissa ja toimintakyvyssä, tutkimuksiin kannattaa hakeutua.
Muistitutkimukset voidaan aloittaa omalla terveysasemalla. Selvittelyyn voi kuulua haastatteluja, muistitestejä ja laboratoriokokeita.
Äkillisesti alkanut sekavuus tai uusi puhevaikeus vaatii kiireellistä arviota. Jos oireet viittaavat aivoverenkiertohäiriöön, on soitettava 112.
Varhainen tunnistaminen voi helpottaa tulevia vuosia
Muistisairauden toteaminen ei tarkoita, että itsenäinen elämä päättyisi välittömästi. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, voidaan aloittaa tilanteeseen sopiva hoito, suunnitella kuntoutusta ja järjestää arkea helpottavaa tukea.
Samalla voidaan selvittää, johtuuko oireilu jostakin muusta, mahdollisesti hoidettavasta syystä.
Tärkein varoitusmerkki ei ole yksittäinen unohdus, vaan selvä muutos siinä, miten ihminen muistaa, ajattelee ja selviytyy jokapäiväisestä elämästään. Siksi omaan tai läheisen huoleen kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka oireet tuntuisivat aluksi pieniltä.
