”Olet liian kiltti”. Se sanotaan kuin diagnoosi – ikään kuin kiltteys olisi vika, joka pitäisi korjata. Kuulostaako tutulta? Jos olet ihminen, joka jää auttamaan muiden lähdettyä, muistaa kysyä kuulumiset ja joustaa, ettei kenellekään tulisi paha mieli, olet luultavasti kuullut lauseen monta kertaa.
Mutta psykologien näkökulmasta asia näyttää toisenlaiselta: niin sanotun liiallisen kiltteyden ytimessä on ominaisuus, joka on aidosti harvinainen ja arvokas. Sen nimi on korkea empatiakyky yhdistettynä haluun toimia sen mukaan. Ja siitä kannattaa olla ylpeä – kunhan oppii suojaamaan sen oikein:
Kiltteys ei ole sitä, miltä se näyttää
Arkikielessä kiltteys sekoitetaan usein arkuuteen tai selkärangattomuuteen. Todellisuudessa niin sanottu liian kiltti ihminen tekee jatkuvasti jotain vaativaa: hän havaitsee muiden tunnetiloja, ennakoi tarpeita ja asettaa oman mukavuutensa syrjään toisten hyväksi.
Tutkijoiden mukaan tämä yhdistelmä – herkkyys huomata ja valmius toimia – ei ole ihmisissä mitenkään itsestäänselvä. Moni havaitsee toisten hädän, mutta harva järjestää elämänsä niin, että ehtii vastata siihen. Kiltteys on siis taito ja valinta, ei luonteen puute.
Mitä tutkimus sanoo kilteistä ihmisistä
Myötätuntoisuus ja sovinnollisuus kuuluvat persoonallisuuspiirteisiin, joita psykologia on tutkinut vuosikymmeniä. Tulokset ovat selkeitä: näissä piirteissä korkealle sijoittuvat ihmiset ovat keskimäärin luotettavampia työtovereita, pysyvämpiä kumppaneita ja pidetympiä yhteisönsä jäseniä.
Kiinnostavinta on, että aito kiltteys näkyy myös antajan hyvinvoinnissa. Auttaminen ja anteliaisuus aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää, ja myötätuntoiset teot on tutkimuksissa yhdistetty parempaan mielialaan ja jopa terveyteen – kunhan auttaminen on vapaaehtoista eikä pakotettua.
Se ”kunhan” on tärkeä. Palataan siihen kohta.
LUE MYÖS: Sinua ihaillaan, mutta sitä ei sanota ääneen – tästä sen tiedät
Missä menee raja – kiltteys vai miellyttäminen
Kiltteydellä on varjopuoli, mutta se ei ole kiltteys itse – se on miellyttäminen. Ero on ratkaiseva:
Kiltti ihminen auttaa, koska välittää. Hän osaa myös sanoa ei, kun omat voimat eivät riitä, eikä hänen hyvyytensä riipu muiden hyväksynnästä.
Miellyttäjä auttaa, koska pelkää. Hän sanoo kyllä väsyneenäkin, koska ei kestä ajatusta toisen pettymyksestä – ja uupuu lopulta itse.
Sama teko, eri lähde. Jos tunnistat itsesi jälkimmäisestä, kyse ei ole siitä, että olisit liian kiltti – vaan siitä, että harvinainen ominaisuutesi vuotaa, koska rajat puuttuvat.
Näin suojaat harvinaisen ominaisuutesi
Empatiakyky on kuin lämmin takka: se lämmittää huoneen vain, jos tulta ei anneta levitä lattialle. Muutama käytännön keino:
- Opettele yksi lause: ”En pysty tällä kertaa, mutta kiitos että kysyit.” Ei selityksiä, ei anteeksipyyntöjä.
- Tarkkaile oloasi auttamisen jälkeen. Hyvä väsymys kertoo aidosta antamisesta, katkera tyhjyys pakotetusta.
- Auta ensin itseäsi kuin ystävää. Kiltit ihmiset ovat usein armottomia yhtä ihmistä kohtaan: itseään. Sama myötätunto kuuluu myös sinulle.
- Huomaa, ketkä vain ottavat. Suurin osa ihmisistä vastaa hyvyyteen hyvyydellä – mutta ei jokainen. Kiltteytesi ei velvoita sinua pysymään siellä, missä sitä käytetään hyväksi.
LUE MYÖS: Liian kiltti ihminen oppii nämä asiat vasta liian myöhään
Maailma tarvitsee kilttejä
Elämme aikaa, jossa kovuutta juhlitaan ja nopeus palkitaan. Juuri siksi ihminen, joka pysähtyy, huomaa ja auttaa, on harvinaisuus – ja juuri siksi sinun ei pidä karsia kiltteyttäsi, vaan ainoastaan sen suojaamattomuus.
Joten kun joku seuraavan kerran toteaa, että olet liian kiltti, voit hymyillä ja ajatella: ei liian – juuri sopivasti, ja harvinaisen hyvin varusteltuna.
