Näin kehosi oireilee magnesiumin puutoksesta

Pohkeita kramppaa, lihaksissa tuntuu outoa heikkoutta ja väsymys vaivaa tavallista enemmän. Ensimmäisenä mieleen saattaa tulla magnesiumin puutos, sillä juuri lihasoireet yhdistetään usein tähän tärkeään kivennäisaineeseen.

Magnesium osallistuu elimistössä lukuisiin toimintoihin ja sitä tarvitaan muun muassa hermoston, lihasten ja sydämen normaaliin toimintaan. Todellinen oireita aiheuttava magnesiumin puutos eli hypomagnesemia ei kuitenkaan ole terveellä ihmisellä yhtä tavallinen kuin ravintolisämainoksista voisi päätellä (Lähde: Merck Manual).

Kun magnesiumia on elimistössä liian vähän, oireet riippuvat pitkälti puutoksen vaikeusasteesta. Lievä puutos voi jäädä kokonaan huomaamatta:

1. Lihakset voivat tuntua heikoilta

Väsymys ja lihasheikkous kuuluvat magnesiumin puutoksen mahdollisiin oireisiin. Tavalliset arkiset askareet voivat tuntua raskaammilta ja lihasten suorituskyky tavallista heikommalta.

Oire ei kuitenkaan ole magnesiumin puutokselle ominainen. Väsymystä ja voimattomuutta aiheuttavat lukemattomat muutkin tekijät univajeesta raudanpuutteeseen ja erilaisiin sairauksiin.

2. Lihaskramppeja ja nykimistä voi ilmaantua

Magnesium yhdistetään usein erityisesti lihaskramppeihin, eikä yhteys ole täysin tuulesta temmattu.

Merck Manualin mukaan hypomagnesemia voi aiheuttaa vapinaa, lihaskouristuksia ja tahattomia lihasnykäyksiä. Tuoreen magnesiumvajetta käsittelevän tieteellisen katsauksen mukaan myös lievässä tai kohtalaisessa puutoksessa voi esiintyä lihaskramppeja.

Yksittäinen pohjekramppi ei silti tarkoita magnesiumin puutosta. Kramppeja esiintyy paljon myös täysin terveillä ihmisillä, ja niitä voivat edistää esimerkiksi voimakas liikunta, nestehukka sekä muut elektrolyyttitasapainon häiriöt.

3. Ruokahalu voi kadota ja olo muuttua huonoksi

Magnesiumin puutos ei oireile ainoastaan lihaksissa.

Mahdollisiin ensioireisiin kuuluvat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Samalla voi esiintyä väsymystä ja yleistä voimattomuutta.

Oireet ovat jälleen hyvin epäspesifisiä, joten niiden perusteella ei voi päätellä, että elimistö kaipaisi juuri magnesiumia.

4. Puutuminen ja pistely voivat kertoa vakavammasta puutoksesta

Kun magnesiumin puutos muuttuu selvemmäksi, hermoston toimintaan voi tulla muutoksia.

Oireisiin voi kuulua puutumista, pistelyä, vapinaa ja lisääntyneitä lihassupistuksia. Vaikeassa hypomagnesemiassa voi esiintyä jopa kouristuskohtauksia.

Tällöin kyse ei enää ole tilanteesta, jota kannattaa yrittää hoitaa omin päin pelkällä ravintolisällä.

5. Sydämen rytmi voi häiriintyä

Vakava magnesiumin puutos voi vaikuttaa myös sydämeen.

Tutkimuskirjallisuudessa hypomagnesemiaan on yhdistetty sydämen sähköisen toiminnan muutoksia ja erilaisia rytmihäiriöitä. Tilannetta voi vaikeuttaa se, että vaikean magnesiumvajeen yhteydessä myös veren kalium- ja kalsiumpitoisuudet voivat laskea.

Jos sydämentykytykseen liittyy esimerkiksi rintakipua, pyörtymistä tai voimakasta hengenahdistusta, tilanne vaatii kiireellistä arviota.

Kenelle magnesiumin puutos voi kehittyä?

Pelkkä muutaman päivän yksipuolinen ruokavalio ei yleensä johda vakavaan magnesiumin puutokseen.

Riski kasvaa tilanteissa, joissa magnesiumia menetetään pitkään tai sen imeytyminen on häiriintynyt. Taustalla voi olla esimerkiksi pitkittynyt ripuli, imeytymishäiriö, runsas alkoholinkäyttö tai tietty lääkitys. Myös pitkäaikainen protonipumpun estäjien käyttö ja jotkin nesteenpoistolääkkeet voivat altistaa hypomagnesemialle.

Oireista ei voi päätellä magnesiumtasoa

Lihaskramppi, silmäluomen nykiminen tai väsymys ei vielä tarkoita, että tarvitset magnesiumlisää. Oireiden taustalla voi olla paljon tavallisempikin selitys.

Jos oireet jatkuvat, ovat voimakkaita tai niihin liittyy selkeää lihasheikkoutta, vapinaa tai sydämen rytmin muutoksia, syy kannattaa selvittää lääkärissä. Hypomagnesemia voidaan todeta verikokeella, vaikka veren magnesiumpitoisuus ei kaikissa tilanteissa kuvaakaan täydellisesti elimistön kokonaismagnesiumvarastoja.

Magnesiumia kannattaa saada ennen kaikkea monipuolisesta ruokavaliosta. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväviljat, pähkinät, siemenet, palkokasvit ja vihreät kasvikset.

Lähde: Merck Manual – Hypomagnesemia

Lähde: Current Nutrition Reports

Lähde: Unsplash.com