Moni etsii keinoja elää pidempään ja pysyä terveenä mahdollisimman pitkään. Vaikka markkinoilla on lukemattomia ravintolisiä ja hyvinvointitrendejä, tutkimusnäyttö osoittaa, että yksi arkinen tapa nousee ylitse muiden: päivittäinen liikunta. Säännöllinen liikkuminen pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, useisiin syöpiin ja jopa dementiaan. Samalla se voi lisätä terveitä elinvuosia merkittävästi (Lähde: WHO).
Erityisen kiinnostavaa on se, että liikunnan hyödyt eivät rajoitu vain hyväkuntoisiin. Jo pienikin lisäys päivittäiseen aktiivisuuteen voi vaikuttaa myönteisesti eliniän ennusteeseen.
Liikkumattomuus lyhentää elinikää
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että fyysinen passiivisuus on yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuolleisuuden riskitekijöistä. Euroopan alueella yli neljäsosa aikuisista liikkuu vähemmän kuin terveyden kannalta suositellaan.
Kun liikunta jää vähäiseksi, riski sairastua sydänsairauksiin, aivoinfarktiin, korkeaan verenpaineeseen ja moniin muihin pitkäaikaissairauksiin kasvaa. Samalla myös toimintakyky heikkenee iän karttuessa.
Päivittäinen kävely voi tehdä suuren eron
Hyvä uutinen on, ettei hyötyjen saavuttaminen edellytä raskaita treenejä tai maratonjuoksua. Reipas kävely, pyöräily, uinti tai muu kohtuukuormitteinen liikunta riittää monille.
WHO suosittelee aikuisille vähintään 150–300 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa viikossa. Tämä tarkoittaa noin 20–40 minuuttia päivässä. Jo tällainen määrä parantaa sydämen toimintaa, vahvistaa lihaksia, tukee painonhallintaa ja vähentää monien sairauksien riskiä.
Mistä puhe jopa kymmenestä lisävuodesta tulee?
Usein otsikoissa kerrotaan, että liikunta voi pidentää elämää jopa kymmenellä vuodella. Taustalla on havainto siitä, että elämäntapojen kokonaisuus – johon kuuluu säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja muut terveelliset valinnat – voi lisätä elinajan odotetta huomattavasti verrattuna hyvin epäterveellisiin elämäntapoihin.
Pelkkä liikunta ei yksin takaa kymmenen lisävuoden elinikää, mutta se on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joka vaikuttaa pitkäikäisyyteen. Lisäksi liikunta lisää ennen kaikkea terveitä elinvuosia, jolloin toimintakyky säilyy pidempään hyvänä.
Hyödyt näkyvät koko kehossa
Päivittäinen liikkuminen vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Sen on osoitettu:
- alentavan verenpainetta
- parantavan verensokerin hallintaa
- vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
- tukevan aivojen toimintaa ja muistia
- pienentävän masennuksen ja ahdistuksen riskiä
- vahvistavan lihaksia ja luita
- parantavan unen laatua.
Liikunta auttaa myös säilyttämään tasapainoa ja ehkäisemään kaatumisia ikääntyessä. Siksi sen merkitys korostuu erityisesti vanhemmalla iällä.
Pienikin määrä on parempi kuin ei mitään
Moni jättää liikunnan aloittamatta, koska kokee, ettei ehdi tai jaksa harrastaa sitä riittävästi. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kaikki liike on hyödyksi. Myös portaat hissin sijaan, työmatkan käveleminen tai puutarhatyöt lisäävät päivän kokonaisaktiivisuutta.
Liikunnan ei tarvitse tuntua urheilulta. Tärkeintä on löytää tapa, jota jaksaa tehdä päivästä toiseen.
Säännöllisyys ratkaisee
Pitkäikäisyyden kannalta ratkaisevaa ei ole yksittäinen hikitreeni vaan säännöllinen aktiivisuus. Päivittäinen liikunta auttaa pitämään sydämen, verisuonet, lihakset ja aivot hyvässä kunnossa vuosikymmenestä toiseen.
Jos tavoitteena on elää pidempään ja ennen kaikkea terveempänä, yksi parhaista päätöksistä voi olla yllättävän yksinkertainen: lähde kävelylle tänään – ja uudelleen huomenna.
