Pakko-oireinen häiriö saa ihmisen tarkistamaan, onko kahvinkeitin päällä, vaikka hän tietää jo, ettei se ole. Jos sinä palaat ovelta katsomaan liesiä kolmannen kerran tai peset käsiäsi, kunnes iho halkeilee, kyse voi olla muustakin kuin huolellisuudesta. Kerromme, miten häiriö näkyy ja miksi apua kannattaa hakea, vaikka oireet hävettäisivät.
Pakko-oireinen häiriö ei ole luonteenpiirre eikä pikkutarkkuutta. Se on mielenterveyden häiriö, jota voidaan hoitaa tehokkaasti.
Pakkoajatukset tunkeutuvat mieleen
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n mukaan pakkoajatukset ovat tahtomatta mieleen tunkeutuvia, häiritseviä ja epämiellyttäviä ajatuksia. Yleisimpiä ovat:
- likaantumisen tai tartunnan pelko
- pakonomainen epäily, esimerkiksi siitä, aiheuttaako itse tulipalon
- symmetrian tarve eli halu, että esineet ovat tietyssä järjestyksessä
- jatkuva huoli omasta terveydestä
- väkisin mieleen tunkevat ahdistavat mielikuvat
Ajatukset eivät kerro ihmisen todellisista toiveista, vaan ne ahdistavat juuri siksi, että ne tuntuvat vierailta. Moni pelkää kertoa niistä kenellekään.
Pakkotoiminnot helpottavat hetkeksi
Britannian kansallisen terveyspalvelun NHS:n mukaan pakkotoiminto on toistuva teko tai ajatus, jolla ihminen yrittää hetkellisesti helpottaa pakkoajatuksen herättämää ahdistusta. Esimerkiksi murron pelko voi saada tarkistamaan ikkunat ja ovet monta kertaa ennen kuin kotoa pääsee lähtemään.
MIELI ry:n mukaan yleisimpiä pakkotoimintoja ovat tarkistaminen ja peseytyminen. Myös laskeminen, järjestäminen ja pitkät rituaalit, jotka on pakko tehdä tietyssä järjestyksessä, ovat tavallisia. Pakko-oireista kärsivä ajattelee, että jos hän jättää toiminnon tekemättä, tapahtuu jotain pahaa.
Helpotus kestää vain hetken. Pian ajatus palaa, ja kierre alkaa alusta. Tiheinä oireet vievät tunteja päivästä ja hankaloittavat arkea ja ihmissuhteita.
Aikuinen tietää, mutta ei pysty lopettamaan
MIELI ry:n mukaan aikuinen pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä tiedostaa yleensä itse, että ajatukset ja toiminnot ovat liiallisia. Hän voi tietää, ettei uuni ole päällä, eikä silti pysty olemaan tarkistamatta sitä yhä uudelleen.
Juuri tämä ristiriita tekee häiriöstä raskaan. Moni syyttää itseään ja salaa oireensa läheisiltään.
LUE MYÖS: Selittämätön ahdistus – mahdolliset syyt
Hoitoon hakeudutaan liian myöhään
MIELI ry:n mukaan pakko-oireinen häiriö kehittyy yleensä hitaasti. Hoitoon hakeudutaan usein vasta 7–10 vuotta ensimmäisten oireiden jälkeen. Syynä on häpeä tai se, ettei ihminen tiedä hoidosta.
NHS:n mukaan oireet voivat alkaa jo kuuden vuoden iässä, mutta tavallisimmin ne alkavat murrosiässä tai varhaisessa aikuisuudessa. Naisilla häiriö voi puhjeta myös raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen, jolloin pelko voi kohdistua esimerkiksi vauvan vahingoittamiseen tai tuttipullojen puhtauteen.
MIELI ry:n mukaan pakko-oireisilla on keskimääräistä useammin taipumusta paniikkikohtauksiin, ja häiriöön voi liittyä masennusta. NHS:n mukaan riskiä lisää se, että suvussa on pakko-oireita.
LUE MYÖS: Tämä masennusoire jää monilta huomaamatta
Näin pakko-oireista häiriötä hoidetaan
NHS:n mukaan pakko-oireinen häiriö paranee harvoin ilman hoitoa. Päähoitoja on kaksi:
- kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa harjoitellaan kohtaamaan pelottavia ajatuksia ilman, että niitä ”korjataan” pakkotoiminnoilla
- masennuslääkkeet, yleensä SSRI-lääkkeet
NHS:n mukaan terapia alkaa yleensä vaikuttaa melko nopeasti. Lääkkeiden vaikutus voi tulla esiin vasta noin 12 viikon kuluttua, mutta useimmat hyötyvät niistä. MIELI ry:n mukaan hoitona voidaan käyttää myös lääkkeiden ja terapian yhdistelmää. Mielenterveystalossa on lisäksi pakko-oireiden omahoito-ohjelma.
Mistä apua?
Puhu oireistasi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. NHS muistuttaa, että pakko-oireinen häiriö on sairaus siinä missä muutkin, eikä se ole oma vikasi.
Jos epäilet, että läheiselläsi on pakko-oireita, ota asia puheeksi rauhallisesti ja syyllistämättä. Älä osallistu rituaaleihin tai vakuuttele loputtomiin, että kaikki on kunnossa. Se helpottaa hetkeksi, mutta voi ylläpitää kierrettä.
Tunnistatko itsesi tai läheisesi kuvauksesta? Jaa artikkeli, se voi rohkaista jotakuta hakemaan apua vuosia aiemmin.
