Prosessoitu ruoka ja erityisesti ultra-prosessoidut elintarvikkeet ovat nykyään osa monen arkea. Valmisateriat, sipsit, makeiset, virvoitusjuomat, pikanuudelit ja monet pakatut välipalat säästävät aikaa, mutta niiden runsaan käytön mahdollisista terveyshaitoista kertyy jatkuvasti lisää tutkimusnäyttöä. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa, miten tällainen ruokavalio vaikuttaa aivojen toimintaan ja pitkän aikavälin terveyteen (lähde: WHO – Healthy diet).
Vaikka yksittäinen valmisateria ei vahingoita aivoja, pitkään jatkuva ruokavalio, jossa suuri osa energiasta tulee pitkälle prosessoiduista tuotteista, on yhdistetty heikompaan terveyteen ja myös suurempaan riskiin sairastua useisiin neurologisiin sairauksiin.
Tulehdus voi kuormittaa myös aivoja
Yksi mahdollinen selitys liittyy elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Monet pitkälle prosessoidut tuotteet sisältävät runsaasti suolaa, lisättyä sokeria, kovaa rasvaa ja vähän kuitua. Tällainen ruokavalio voi edistää tulehdustilaa elimistössä, mikä on yhdistetty myös aivojen toiminnan heikkenemiseen.
Tutkijat selvittävät edelleen tarkkoja mekanismeja, mutta tulehdusta pidetään yhtenä mahdollisena tekijänä, joka voi vaikuttaa muistiin, keskittymiseen ja aivojen ikääntymiseen.
Muisti ja keskittymiskyky voivat kärsiä
Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys runsaan pitkälle prosessoidun ruoan käytön ja heikomman kognitiivisen suorituskyvyn välillä. Tämä ei tarkoita, että yksittäinen elintarvike aiheuttaisi muistiongelmia, mutta kokonaisuudessaan epäterveellinen ruokavalio voi vaikuttaa aivojen toimintaan vuosien kuluessa.
Erityisesti ruokavaliot, joissa on vähän kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja ja pehmeitä rasvoja mutta paljon pitkälle prosessoituja tuotteita, on yhdistetty heikompaan muistiin ja keskittymiskykyyn.
Vaikutukset eivät rajoitu vain muistiin
Aivot tarvitsevat tasaisesti energiaa ja runsaasti erilaisia ravintoaineita toimiakseen normaalisti. Kun ruokavalio koostuu pääasiassa vähän ravintoaineita sisältävistä elintarvikkeista, myös aivojen hyvinvointi voi kärsiä.
Runsas pitkälle prosessoidun ruoan käyttö on yhdistetty esimerkiksi:
- heikompaan keskittymiskykyyn
- suurempaan väsymyksen tunteeseen
- mielialan vaihteluihin
- lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, joka puolestaan voi vaikuttaa myös aivojen terveyteen.
On kuitenkin tärkeää huomata, että yhteys ei yksin todista syy-seuraussuhdetta. Ruokavalion lisäksi myös liikunta, uni, tupakointi ja muut elämäntavat vaikuttavat aivojen terveyteen.
Kaikki prosessoitu ruoka ei ole epäterveellistä
Sana ”prosessoitu” voi johtaa harhaan. Esimerkiksi pakastevihannekset, maustamaton jogurtti, täysjyväleipä ja säilykepavut ovat prosessoituja elintarvikkeita, mutta ne voivat silti kuulua terveelliseen ruokavalioon.
Huomio kannattaa kiinnittää erityisesti pitkälle prosessoituihin tuotteisiin, jotka sisältävät paljon lisättyä sokeria, suolaa, kovaa rasvaa sekä useita lisäaineita ja joiden ravintoainepitoisuus on usein heikompi kuin vähän käsitellyissä elintarvikkeissa. WHO ja useiden Euroopan maiden ravitsemussuositukset painottavatkin ruokavalion perustuvan mahdollisimman pitkälti vähän käsiteltyihin raaka-aineisiin.
Pienillä muutoksilla voi olla suuri merkitys
Ruokavaliota ei tarvitse muuttaa yhdessä yössä. Jo pienetkin valinnat voivat vähentää pitkälle prosessoitujen tuotteiden määrää. Esimerkiksi valmisvälipalan voi korvata hedelmällä ja pähkinöillä, virvoitusjuoman vedellä ja valmisaterian kotona valmistetulla ruoalla silloin, kun siihen on mahdollisuus.
Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, kalaa ja pehmeitä rasvoja, tukee sekä sydämen että aivojen terveyttä.
Vaikka tutkimus jatkuu edelleen, asiantuntijoiden viesti on jo nyt selvä: pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden runsasta käyttöä kannattaa rajoittaa. Se voi hyödyttää koko elimistöä – myös aivoja.
