MS-taudin hälytysmerkit ja oireet on järkevää tutkituttaa, jos liian moni niistä osuu omalle tai läheisen kohdalle.
Näkö sumenee toisesta silmästä, jalassa tuntuu selittämätöntä puutumista tai tasapaino alkaa yhtäkkiä horjua. Moni saattaa kuitata tällaiset oireet väsymyksellä, huonolla työasennolla tai stressillä. Jos neurologinen oire kuitenkin ilmaantuu ilman selvää syytä ja jatkuu, sen tausta kannattaa selvittää (Lähde: MS International Federation).
MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus. MS-taudin hälytysmerkit ja oireet voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, missä päin keskushermostoa muutoksia esiintyy. Siksi MS-taudilla ei ole yhtä tiettyä oiretta, josta sairauden voisi tunnistaa.
Seuraavat merkit kuuluvat oireisiin, joiden yhteydessä MS-tauti voi tulla tutkimuksissa esille.
1. Näkö heikkenee toisesta silmästä
Näköhermotulehdus voi olla yksi MS-taudin ensimmäisistä oireista. Näkö saattaa sumentua tai heikentyä erityisesti toisessa silmässä.
Samalla silmän liikuttaminen voi aiheuttaa kipua ja värien näkeminen muuttua. Jos näkökyvyssä tapahtuu äkillinen tai muuten selittämätön muutos, se on aina hyvä syy hakeutua arvioon.
2. Raajassa tuntuu outoa puutumista
MS-tauti voi aiheuttaa erilaisia tuntohäiriöitä. Käteen, jalkaan tai muualle vartaloon voi ilmaantua puutumista, pistelyä tai poikkeavia tuntemuksia.
Tuntohäiriö voi tuntua esimerkiksi siltä kuin iho olisi puuduksissa, vaikka siihen ei ole selvää syytä.
Puutuminen on hyvin yleinen oire ja voi johtua vaikkapa hermon tilapäisestä puristuksesta. Pitkittyvä tai toistuva oire kannattaa kuitenkin selvittää.
3. Lihasvoima heikkenee
Yksi huomionarvoinen muutos on raajan selittämätön heikkous. Jalka voi tuntua raskaalta, kävely muuttua hankalammaksi tai tavalliset liikkeet eivät onnistu entiseen tapaan.
MS-tautiin voi liittyä myös lihasjäykkyyttä ja tahattomia lihaskouristuksia. Liikkumisen ongelmat voivat vaihdella huomattavasti ihmisestä toiseen.
4. Tasapaino alkaa pettää
Kompasteletko tavallista enemmän tai tuntuuko kävely epävarmalta ilman selvää syytä?
MS-tauti voi vaikuttaa tasapainoon ja koordinaatioon. Osa sairastuneista kokee myös huimausta. Joskus käsien hienomotoriikka voi muuttua, jolloin esimerkiksi kirjoittaminen tai pienten esineiden käsitteleminen vaikeutuu.
5. Kaksoiskuvat voivat olla varoitusmerkki
Näköoireisiin voi kuulua näön sumentumisen lisäksi kaksoiskuvia tai silmien liikkeisiin liittyviä ongelmia.
Näköhäiriöt eivät automaattisesti tarkoita MS-tautia, sillä mahdollisia syitä on lukuisia. Uusi neurologinen näköoire vaatii kuitenkin usein lääkärin arviota.
6. Poikkeuksellinen uupumus yllättää
MS-tautiin liittyvä uupumus voi olla huomattavasti voimakkaampaa kuin tavallinen työpäivän jälkeinen väsymys. Se voi vaikeuttaa työntekoa ja tavallisia arjen askareita, vaikka ihminen olisi nukkunut riittävästi.
MS International Federation nostaa väsymyksen yhdeksi tavallisista MS-taudin oireista.
Pelkkä väsymys on kuitenkin hyvin epäspesifi oire eikä sen perusteella pidä epäillä MS-tautia.
Myös rakon toiminta ja ajattelu voivat muuttua
MS-tauti voi aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamistarvetta tai muita rakon ja suolen toiminnan häiriöitä. Joillakin esiintyy lisäksi kipuja sekä muistin, keskittymisen ja tiedonkäsittelyn ongelmia.
Oirekirjo on laaja, eikä kenelläkään ole kaikkia mahdollisia oireita.
Milloin tutkimuksiin?
MS-taudin oireita ei voi tunnistaa luotettavasti kotona. Monet edellä mainituista muutoksista ovat yleisiä ja johtuvat huomattavasti useammin jostakin muusta syystä.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos ilmaantuu uusi, selittämätön neurologinen oire, kuten pitkittyvä tuntohäiriö, näköhäiriö, lihasheikkous tai tasapaino-ongelma.
MS-tautia ei diagnosoida yhden oireen perusteella. Suomessa voimassa olevan Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnoosi tehdään McDonaldin diagnostisten kriteerien mukaisesti. Selvittelyyn kuuluvat oirehistorian ja neurologisen tutkimuksen lisäksi tyypillisesti magneettikuvaus sekä tarvittaessa selkäydinnesteen tutkiminen.
Tärkeintä on olla jäämättä yksin arvailemaan oireiden syytä. Uusi tai pitkittyvä neurologinen oire kuuluu terveydenhuollon arvioitavaksi.
