Manteli, cashew-pähkinät, hasselpähkinä, kookos, riisi, hamppu, soija, kaura – maidolle voi löytää valtavasti korvikkeita tänä päivänä.
Nykyään monet, jotka eivät edes kärsi laktoosi-intoleranssista tai maitoallergioista, valitsevat vaihtoehtoisia valmisteita ruokavalioonsa terveyssyistä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan maitokorvikkeiden juojat ovat kuitenkin potentiaalisia altistujia jodin puutostilalle.
Suurimmassa osasta korvikkeista ei ole riittävää määrää jodia
Brittitutkijat Surreyn yliopistosta tutkivat 47 maitokorvikkeen jodipitoisuuksia ja vertailivat niitä lehmänmaitoon.
Testatuista juomista 14 oli soijapohjaisia, 6 kookosmaitopohjaisia, 6 kauramaitopohjaisia, 5 riisipohjaisia, 3 hasselpähkinäpohjaisia ja 2 hamppupohjaisia. Testattu lehmänmaito oli vähärasvaista ja tutkimus tehtiin talvikuukausien aikana.
Tutkijat havaitsivat, ettei suurimmassa osassa korvikkeista ole riittävää määrää jodia; pitoisuus oli keskimäärin noin 2 prosenttia lehmänmaidon vastaavasta.
Raskaana olevien naisten jodin puutos voi johtaa lapsen matalaan älykkyysosamäärään
Jodi on olennainen osa ruokavaliota – se valmistaa kilpirauhasessa hormoneja ja on erityisen tärkeä ravintoaine raskaana oleville naisille, sillä sitä tarvitaan lapsen aivojen kehittymiseen.
Aiempien tutkimusten mukaan raskaana olevien naisten jodin puutos voi johtaa lapsen matalaan älykkyysosamäärään.
Margaret Rayman, yksi tutkijoista sanoo: “Monet ihmiset eivät tiedä riittävästi jodin merkityksestä terveydellemme. Onkin tärkeää, että korvikkeita juovat ihmiset, erityisesti lasta odottavat naiset, ymmärtävät, ettei korvikkeiden jodipitoisuus ole millään tavalla riittävä.”
“Lasillinen maidon korviketta antaa vain noin 2 mikrogrammaa jodia, mikä on hyvin pieni osuus aikuisen päivittäisestä 150 mikrogramman saantisuosituksesta. Raskauden aikana suositus nousee 200 mikrogrammaan.”
Toinen tutkijoista, Sarah Bath, kertoo: “Maitokorvikkeiden käyttö yleistyy useista syistä, esimerkiksi allergioiden yleistymisestä tai laktoosi-intoleranssista.”
“Valitettavasti korvikkeiden jodipitoisuus on matala. Jos kuluttajat välttelevät aitoa maitoa, tulee heidän varmistaa jodin saanti muista lähteistä.”
“Jos kuluttajat nauttivat jodipitoisia lisäravinteita jodin saamiseksi, on syytä välttää merilevää, sillä se on todella jodirikasta.”
Mutta pitäisikö maitokorvikkeiden juomisesta olla huolissaan?
“Kasvissyöjien, vegaanien ja raskaana olevien naisten tulisi olla eniten huolissaan jodin puutoksesta. Ongelma on kuitenkin yleisempi kuin usein ajatellaan,” Bath lisää.
Hänen mukaan hyviä jodin lähteitä ovat mm. kalat, munat, lihat, leipä, maitotuotteet ja merilevät.
“Maitokorvikkeita vahvistetaan usein tärkeillä ravinteilla kuten B12-vitamiinilla, kalsiumilla ja D-vitamiinilla, mutta jodi unohtuu herkästi.”
Bath mainitsee vielä, että “asiasta kannattaa huolestua, jos luovut maidon lisäksi muistakin maitotuotteista. Pidä huoli, että syöt monipuolisesti ja terveellisesti äläkä pelkää kysyä neuvoa terveysalan ammattilaisilta.”
Lue myös: 7 seurausta, kun lopetat maitotuotteiden syönnin