Eteisvärinän oireet voivat olla niin lieviä, että moni kuittaa ne väsymykseksi tai stressiksi. Jos sinun sydämesi tuntuu välillä hakkaavan miten sattuu tai hengästyt tavallista helpommin, lue eteenpäin. Kerromme, miltä eteisvärinä tuntuu ja miten voit itse tarkistaa sykkeesi kotona.
Eteisvärinä eli flimmeri on yleinen rytmihäiriö. Sydänliiton mukaan yli 40-vuotiaista jopa joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana, ja vaiva yleistyy iän myötä.
Tyypillisin oire on epätasainen syke
Sydänliiton ylilääkärin Anna-Mari Hekkalan mukaan tyypillisin oire on tuntemus poikkeavasta sydämen sykkeestä, yleensä tavallista nopeammasta. Syke voi nousta selvästi yli sadan lyönnin minuutissa, joskus jopa 160 lyöntiin.
Eteisvärinän aikana syke on täysin epäsäännöllinen, vailla minkäänlaista rytmiä. Tämä erottaa sen tavallisemmasta lisälyöntisyydestä, jossa pulssissa tuntuu säännöllisiä jaksoja ja niiden välissä yksittäisiä ylimääräisiä lyöntejä tai taukoja.
Syke ei aina ole nopea. Levossa se voi muistuttaa normaalia sykettä, ja verenpaineen hoitoon käytettävä beetasalpaaja hidastaa myös eteisvärinän aikaista sykettä.
Epämääräiset merkit jäävät helposti huomaamatta
Kaikki eivät tunne rytmin poikkeavuutta lainkaan. Oireet voivat olla epämääräisempiä, kuten:
- uupuminen rasituksessa
- hengästyminen tai hengenahdistus
- voimattomuus
- tihentynyt virtsaamisen tarve
Virtsaamistarve kuulostaa yllättävältä, mutta sille on selitys: sydämen eteisistä erittyvä hormoni voi lisätä virtsaneritystä.
Britannian kansallinen terveyspalvelu NHS mainitsee oireina myös rintakivun tai puristuksen tunteen, huimauksen ja tunteen siitä, että voisi pyörtyä. Oireet voivat alkaa ja loppua itsestään.
Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton, ja juuri silloin se on salakavalin. Usein vasta rytmihäiriön aiheuttama aivoverenkierron häiriö vie ihmisen sairaalaan.
LUE MYÖS: Korkea syke voi olla merkki näistä sairauksista
Miksi eteisvärinä on vaarallinen?
Rytmihäiriöstä on Sydänliiton mukaan harvoin haittaa itse sydämelle. Vaara piilee muualla: rytmihäiriön aikana sydämen eteiseen voi muodostua verihyytymä. Kun hyytymä lähtee liikkeelle, se voi kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivoinfarktin.
Aivoinfarktia estetään veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä. Siksi eteisvärinän tunnistaminen ajoissa voi suojata sinua aivoinfarktilta.
Eteisvärinän syntyyn vaikuttavat monet sairaudet ja elintavat. Kolmasosalla potilaista taustalla on kuitenkin pelkkä taipumus rytmihäiriöön ilman muuta sairautta tai sydämen rakenteellista vikaa.
Kohtaus menee usein ohi itsestään
Eteisvärinäkohtaus päättyy Sydänliiton mukaan usein itsestään ilman hoitoa. Jos kohtaus pitkittyy, normaali rytmi voidaan palauttaa rytminsiirrolla. Tuore, alle kaksi vuorokautta kestänyt kohtaus hoidetaan päivystyksessä, joten pitkittyvän kohtauksen kanssa ei kannata jäädä kotiin odottamaan.
Rytminsiirto ei kuitenkaan poista taipumusta, ja rytmihäiriö palaa usein. Kohtauksia ehkäistään lääkkeillä ja joskus katetrihoidolla.
LUE MYÖS: Tällainen oire 60-vuotiaalla voi ennustaa aivoinfarktia
Näin tarkistat sykkeesi kotona
Eteisvärinän voi oppia tunnistamaan tunnustelemalla omaa pulssia. Helpointa on tunnustella pulssia ranteesta. Jos lyönnit tulevat epätasaisesti, ilman säännöllistä tahtia, asia kannattaa tarkistaa.
Myös verenpainemittari kertoo sykkeen. Kirjaa lukemat muistiin. Jos syke on selvästi aiempaa korkeampi, esimerkiksi kymmeniä lyöntejä, eteisvärinää voidaan epäillä. Monet mittarit ilmoittavat epätasaisesta pulssista, ja osassa älykelloista on rytmihäiriöitä tunnistava toiminto.
Varmaa diagnoosia ei kuitenkaan saa kellosta. Eteisvärinä todetaan sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä. Koska kohtaus on usein ohi ennen kuin nauhoitus ehditään tehdä, rytmiä voidaan seurata myös vuorokauden tai kahden pitkäaikaisrekisteröinnillä.
Milloin lääkäriin?
Varaa aika lääkärille, jos epäilet eteisvärinää tai sydämentykytys toistuu tai pahenee. Kerro vastaanotolla, miltä oire tuntuu, missä tilanteessa se alkaa, kuinka kauan se kestää ja miten se loppuu. Juuri nämä tiedot ovat Sydänliiton mukaan tutkimusten lähtökohta.
Soita hätänumeroon 112, jos sydän lyö nopeasti tai epätasaisesti ja samalla tunnet rintakipua, hengenahdistusta, pyörryttää tai toinen puoli kasvoista tai kehosta tuntuu heikolta tai puutuneelta. NHS:n listalla hälytysmerkkejä ovat myös kova päänsärky, näön hämärtyminen, sekavuus ja puhumisen vaikeus.
Oletko sinä koskaan tunnustellut omaa pulssiasi? Jaa artikkeli läheisellesi, se voi auttaa tunnistamaan rytmihäiriön ennen kuin vahinkoa ehtii tapahtua.
