ℹ️ Tämä artikkeli sisältää kumppanilinkkejä.
Alzheimerin tauti alkaa hiljaa, ja sen ensioireet on helppo selittää väsymyksellä, stressillä tai normaalilla ikääntymisellä. Juuri tämän takia tauti diagnosoidaan usein vasta, kun se on jo ehtinyt edetä – mikä on harmillista, sillä varhainen hoito voi merkittävästi hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elämänlaatua vuosiksi eteenpäin.
Suomessa muistisairaita on yli 200 000, ja Alzheimerin tauti on niistä yleisin – noin kaksi kolmasosaa kaikista muistisairauksista. Sairauden tunteminen on tärkeää sekä omasta että läheisten näkökulmasta, koska oireita on usein helpompi nähdä toisessa ihmisessä kuin itsessään.
Mikä Alzheimer on
Alzheimerin tauti on aivoissa tapahtuva rappeutumissairaus, jossa hermosolut alkavat hitaasti tuhoutua. Taudin taustalla on kahden poikkeavan proteiinin – beeta-amyloidin ja tau-proteiinin – kertyminen aivoissa. Tämä prosessi alkaa jo vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä, ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.
Vaikka sairaus ei ole parannettavissa, sen etenemistä voidaan hidastaa lääkityksellä, elintapamuutoksilla ja aivojen aktivoinnilla. Varhainen tunnistus on siksi avainasemassa.
Ensimmäiset varoitusmerkit
Tyypilliset alkuoireet ovat yllättävän hienovaraisia. Ne eivät ole vain ”muistin pätkimistä” vaan tietynlaisia kuvioita, jotka erottavat normaalin ikääntymisen sairauden alusta.
1. Vasta tapahtuneiden asioiden unohtaminen
Normaali ikääntyminen voi tuoda mukanaan sen, että nimet eivät tule heti mieleen tai unohtaa missä avaimet ovat. Alzheimerin alku näkyy siinä, että ihminen unohtaa juuri kerrottuja asioita. Sama kysymys voidaan toistaa lyhyen ajan sisällä monta kertaa, eikä henkilö muista jo kysyneensä.
2. Tuttujen asioiden tekemisen vaikeutuminen
Vuosikymmenten ajan tutut tehtävät – ruoan laittaminen, pankin asiointi, oman auton ajaminen – alkavat vaatia poikkeuksellista keskittymistä. Henkilö voi sekoittaa askeleita tai unohtaa, mihin asti oli edennyt.
3. Sanojen löytäminen vaikeutuu
Kaikilla unohtuu joskus sana. Alzheimerin tauti aiheuttaa kuitenkin tilanteita, joissa keskelle keskustelua sana ei tule mieleen, ja sen sijaan ihminen kuvailee asiaa kierrellen tai käyttää vääriä sanoja vahingossa.
LUE MYÖS: Miten D-vitamiinin puute oireilee?
4. Suunnan tunteen heikkeneminen
Tutut paikat alkavat näyttää oudoilta. Henkilö voi eksyä omassa kaupunginosassaan, unohtaa miten kotiin pääsee tai sotkea oikean ja vasemman. Tämä on yksi varoitusmerkeistä, jonka läheiset huomaavat usein ensin.
5. Päättelykyvyn heikentyminen
Suunnitelmien tekeminen vaikeutuu. Rahankäytön suunnittelu, ruokareseptien seuraaminen ja monivaiheiset päätökset alkavat tuntua liian vaikeilta. Joskus tämä näkyy myös arvostelukyvyn heikkenemisenä – henkilö tekee päätöksiä, jotka eivät sovi hänen aiempaan persoonaansa.
6. Asioiden hukkaaminen ja toisten syyttäminen
Tavarat häviävät yllättäviin paikkoihin – kaukosäädin jääkaapissa, lompakko pakastimessa. Kun esinettä ei löydy, henkilö voi epäillä, että joku on vienyt sen. Tämä on tyypillinen alkuvaiheen merkki.
7. Mielialan ja persoonan muuttuminen
Aiemmin rauhallinen ihminen voi tulla ärtyisäksi, sosiaalinen ihminen vetäytyä, ja itsetuntoinen henkilö muuttua epävarmaksi. Persoonallisuuden muutos liittyy aivojen tiettyjen alueiden hidastumiseen.
8. Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
Kun keskustelujen seuraaminen vaikeutuu ja oman olon hallinta tuntuu raskaalta, monet vetäytyvät sosiaalisesta elämästä. Tämä voi näkyä siinä, että henkilö ei enää käy tapahtumissa, joita on aiemmin rakastanut.
Erotus normaalista ikääntymisestä
Yksittäiset muistin pätkät kuuluvat normaaliin ikääntymiseen. Hälyttäviä ovat vasta toistuvat, arkielämään haittaavat oireet useammalla osa-alueella.
Normaali: ”Mihin laitoinkaan avaimet?”
Hälyttävä: Ei muista, että on jo etsinyt avaimet kahdesti viime tunnin aikana.
Normaali: ”En muista sen näyttelijän nimeä.”
Nopea hälyttävä: Sekoittaa läheisten nimiä tai unohtaa lapsenlapsen nimen.
Mitä voi tehdä riskin pienentämiseksi
Vaikka geneettinen tausta vaikuttaa, suuri osa Alzheimerin riskistä on yhteydessä elintapoihin. Tutkimusten mukaan jopa 40 % tapauksista voitaisiin estää tai siirtää myöhempään ikään hyvillä valinnoilla.
Aivot kiittävät:
– Säännöllinen liikunta – erityisesti kestävyysliikunta on tärkeää
– Välimerellinen ruokavalio – kala, oliiviöljy, kasvikset, pähkinät
– Hyvä unen laatu – syvä uni puhdistaa aivoja toksiineista
– Aivojen aktivointi – kielten opiskelu, soittaminen, lukeminen, uudet harrastukset
– Sosiaaliset suhteet – aktiivinen kanssakäyminen ehkäisee dementiaa
– Verenpaineen ja sokerin hallinta – molemmat ovat vahvoja riskitekijöitä
Erityisen tärkeää on omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin riittävä saanti. Molempien matalat tasot on liitetty kohonneeseen dementiariskiin. Laadukkaat omega-3- ja D-vitamiinivalmisteet* ovat yksinkertainen ja edullinen tapa tukea aivojen pitkäaikaista terveyttä, kun ruokavaliosta ei niitä riittävästi saada.
LUE MYÖS: Suolistobakteerien vaikutus mielenterveyteen
Milloin lääkäriin
Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi useita näistä oireista, kannattaa varata aika lääkärille muistitestiin. Suomessa muistipoliklinikoille pääsee yleensä lähetteellä, ja perustutkimukset ovat suhteellisen yksinkertaisia.
Ihminen pelkää usein diagnoosia – mutta tietäminen on aina parempi kuin tietämättömyys. Varhainen Alzheimer-diagnoosi avaa mahdollisuuden:
– Lääkityksen aloittamiseen, joka voi hidastaa etenemistä
– Elintapamuutoksiin, jotka tukevat aivoja
– Asiakkaan oman ja perheen valmistautumiseen ajoissa
– Etuuksiin ja tukimuotoihin, joista ei muuten edes tiedettäisi
Alzheimerin tauti on vakava sairaus, mutta sen kanssa voi elää hyvää elämää vuosia tai jopa vuosikymmen, jos hoito aloitetaan ajoissa ja elintapoja muutetaan.
Tähdellä merkityt linkit ovat kumppanilinkkejä. Jos ostat näiden linkkien kautta, saatamme saada pienen palkkion. Tämä ei vaikuta sinun ostoksen hintaan eikä artikkelin sisältöön.
