Syövän jälkeen huomio keskittyy usein taudin uusiutumisen ehkäisyyn. Uusi laaja tutkimus muistuttaa kuitenkin toisesta tärkeästä terveysriskistä: sydän- ja verisuonitaudeista. Yli 8 700 syövästä selviytyneen ihmisen aineistossa terveelliset ruokavaliot liittyivät pienempään sydänsairauksien riskiin ja pidempään elinajanodotteeseen.
Syöpähoitojen kehittyessä yhä useampi ihminen elää pitkään syöpädiagnoosin jälkeen. Samalla korostuu kysymys siitä, miten terveyttä voidaan ylläpitää hoitojen päätyttyä.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä kuolinsyy syövästä selviytyneillä. Riskiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, verenpaine, kolesteroli, diabetes ja mahdolliset syöpähoitojen vaikutukset sydämeen.
American College of Cardiology julkaisi 29. lokakuuta tiedotteen uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin ruokavalion yhteyttä näihin riskeihin:
Tutkimuksessa seurattiin yli 8 700 ihmistä
Tutkijat hyödynsivät brittiläisen UK Biobank -väestötutkimuksen aineistoa. Mukana oli yli 8 700 henkilöä, joilla oli aiempi syöpädiagnoosi mutta ei sydän- ja verisuonitautia tutkimuksen alkaessa.
Osallistujia seurattiin keskimäärin noin 12 vuotta. Seurannan aikana 1 116 henkilöä sairastui sydän- tai verisuonitautiin. Tutkijat vertasivat seitsemää erilaista terveelliseksi luokiteltua ruokavaliomallia.
Mukana olivat muun muassa Välimeren ruokavalio, verenpaineen hallintaan kehitetty DASH-ruokavalio, MIND-ruokavalio ja terveellinen kasvipainotteinen ruokavalio.
Yhtä ylivoimaista ruokavaliota ei löytynyt
Tutkimuksessa useat ruokavaliomallit liittyivät pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin. Välimeren ruokavalion lisäksi myönteisiä yhteyksiä havaittiin esimerkiksi DASH- ja MIND-ruokavalioissa.
Terveellisen vähärasvaisen ruokavalion kohdalla tilastollisesti merkitsevää hyötyä ei kuitenkaan havaittu. MIND-ruokavalio liittyi tutkimuksessa pienimpään kokonaiskuolleisuuden riskiin.
Tutkijoiden mallinnuksissa terveellisimmin syöneiden elinajanodote oli noin 1,7–3,3 vuotta pidempi kuin heikoimmin suosituksia noudattaneiden. Luku ei tarkoita, että ruokavalion muuttaminen pidentäisi jokaisen syövästä toipuneen elämää vastaavalla määrällä.
Mitä ruokavalioissa oli yhteistä?
Tutkimuksessa myönteisesti erottuneet ruokavaliot painottivat monia samoja ruoka-aineita. Niihin kuuluivat kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, palkokasvit, pähkinät ja pehmeät rasvat.
Punaisen lihan, pitkälle jalostettujen lihavalmisteiden ja runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden käyttö oli yleensä vähäisempää. Suomalaiselle tämä tarkoittaa melko tuttuja valintoja.
Aamupalalle voi valita kaurapuuron, lounaalle kasviksia ja täysjyväviljaa sekä päivälliselle esimerkiksi kalaa tai papuja.
Tärkeintä ei ole seurata jotakin nimettyä dieettiä täydellisesti, vaan rakentaa ruokavaliosta monipuolinen ja omaan arkeen sopiva.
Tutkimus ei osoita syy-seuraussuhdetta
Tutkimus oli havainnoiva seurantatutkimus. Vaikka tutkijat huomioivat useita terveyteen vaikuttavia tekijöitä, terveellisesti syövät ihmiset saattavat erota muista myös esimerkiksi liikunnan, tupakoinnin tai sosiaalisten olosuhteiden suhteen. Siksi tulokset eivät todista, että ruokavalio yksin aiheutti havaitun eron.
Syöpähoitojen aikana tai niiden jälkeen ravitsemukseen voi lisäksi liittyä erityistarpeita, kuten tahatonta laihtumista tai ruokahaluttomuutta. Tällöin ruokavaliomuutokset on hyvä suunnitella hoitavan ammattilaisen kanssa.
Tutkimuksen tärkein viesti on kuitenkin selvä: syövästä toipuneiden terveydenhuollossa kannattaa huomioida myös sydänterveys ja ravitsemuksen kokonaisuus.
