Munuaisten toiminta voi heikentyä vuosien ajan ilman kipua tai selviä varoitusmerkkejä. Krooninen munuaistauti paljastuu monille vasta tavallisten verikokeiden yhteydessä. Kun oireita lopulta ilmaantuu, sairaus on saattanut edetä jo pitkälle. Siksi erityisesti diabetesta tai korkeaa verenpainetta sairastavien kannattaa kiinnittää huomiota munuaistensa terveyteen.
Munuaiset tekevät elimistössä jatkuvasti tärkeää työtä. Ne poistavat verestä kuona-aineita, säätelevät nestetasapainoa ja osallistuvat verenpaineen hallintaan.
Kun munuaisten toiminta heikkenee pitkäaikaisesti, puhutaan kroonisesta munuaistaudista.
Sairaus ei välttämättä tunnu aluksi missään, sillä munuaisilla on huomattava toimintavara. Oireettomuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elimistössä voisi tapahtua muutoksia.
1. Väsymys lisääntyy ilman selvää syytä
Jatkuva uupumus voi olla yksi pitkälle edenneen munuaistaudin oireista. Kun munuaiset eivät enää poista kuona-aineita riittävän tehokkaasti, niiden kertyminen voi vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin.
Munuaissairaus voi myös aiheuttaa anemiaa, koska munuaisten tuottaman punasolujen muodostumista säätelevän hormonin määrä vähenee. Seurauksena voi olla voimattomuutta, hengästymistä ja tavallista heikompi rasituksensieto. Pelkkä väsymys ei kuitenkaan osoita munuaistautia.
2. Nilkat ja sääret alkavat turvota
Munuaiset osallistuvat elimistön neste- ja suolatasapainon säätelyyn. Jos niiden toiminta heikkenee, nestettä voi kertyä kudoksiin.
Turvotusta voi näkyä erityisesti nilkoissa ja säärissä. Joillakin sitä esiintyy myös kasvoissa, esimerkiksi silmien ympärillä. Turvotukselle on monia muitakin mahdollisia syitä, kuten laskimoiden vajaatoiminta tai sydänsairaus. Uusi tai lisääntyvä turvotus kannattaa kuitenkin tutkituttaa.
LUE MYÖS: Jatkuva turvotus silmien ympärillä kertoo tästä sairaudesta
3. Virtsassa näkyy vaahtoa tai verta
Virtsan ulkonäkö voi joskus antaa vihjeen munuaisten toiminnasta. Runsas ja toistuva vaahtoaminen saattaa liittyä siihen, että virtsaan erittyy tavallista enemmän proteiinia.
Virtsan proteiinipitoisuuden suureneminen voi olla merkki munuaisvauriosta jo ennen varsinaisten oireiden ilmaantumista. Myös virtsassa näkyvä veri on syy hakeutua tutkimuksiin.
Veren taustalla voi olla esimerkiksi virtsatietulehdus tai virtsatiekivi, mutta joskus kyse on munuaisiin liittyvästä sairaudesta.
4. Iho kutisee ja ruokahalu heikkenee
Pitkälle edenneessä munuaistaudissa voi esiintyä ihon kutinaa, pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Oireet liittyvät elimistön aineenvaihdunnan ja kuona-aineiden poistumisen häiriöihin.
Terveyskylän Munuaistalon mukaan tällaiset oireet ilmaantuvat yleensä vasta vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa. Siksi niiden puuttuminen ei sulje pois munuaistautia.
5. Korkea verenpaine voi olla tärkeä vihje
Kohonnut verenpaine ja munuaissairaus liittyvät läheisesti toisiinsa. Pitkään jatkuva korkea verenpaine voi vaurioittaa munuaisten pieniä verisuonia. Toisaalta heikentynyt munuaistoiminta voi nostaa verenpainetta entisestään.
Myös diabetes on merkittävä kroonisen munuaistaudin riskitekijä. Näitä sairauksia sairastavien munuaistoimintaa on tärkeää seurata säännöllisesti, vaikka mitään oireita ei olisi.
LUE MYÖS: Turvonneet imusolmukkeet kertovat näistä sairauksista
Kaksi tutkimusta voivat paljastaa munuaistaudin ajoissa
Krooninen munuaistauti voidaan havaita verikokeen ja virtsanäytteen avulla. Verestä mitataan kreatiniini, jonka perusteella lasketaan munuaisten suodatusnopeutta kuvaava eGFR-arvo.
Virtsanäytteestä puolestaan voidaan tutkia albumiinin määrää. Lisääntynyt albumiinin erittyminen voi kertoa munuaisvauriosta. Duodecim Terveyskirjaston mukaan lievä munuaisten vajaatoiminta on yleensä oireeton, minkä vuoksi laboratoriotutkimukset ovat keskeisiä sen tunnistamisessa.
Kroonisen munuaistaudin diagnoosi edellyttää tavallisesti, että munuaisten toiminnan poikkeavuus tai vaurion merkki on jatkunut vähintään kolme kuukautta.
Munuaistaudin etenemistä voidaan hidastaa
Varhainen diagnoosi on tärkeä, sillä munuaistaudin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito, tupakoimattomuus sekä yksilöllisesti valittu lääkitys voivat auttaa suojaamaan munuaisia.
Myös tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaista käyttöä kannattaa välttää ilman lääkärin ohjausta, sillä ne voivat heikentää munuaisten toimintaa. Kroonisen munuaistaudin suurin vaara on sen huomaamattomuus. Jos kuuluu riskiryhmään, munuaisten kuntoa ei kannata arvioida pelkän voinnin perusteella.
Yksinkertaiset laboratoriotutkimukset voivat paljastaa muutokset jo silloin, kun oireita ei vielä ole.
