Keuhkosyövän riskistä puhuttaessa huomio kohdistuu tavallisesti tupakointiin. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet sairauden esiintymisessä muutoksen, jota pelkät tupakointitottumukset eivät selitä. Eräs keuhkosyövän alatyyppi on noussut maailman yleisimmäksi, ja sen taustalta on tunnistettu yhteyksiä myös saastuneeseen hengitysilmaan. Huomionarvoista on, että tähän syöpään sairastuu myös ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.
Keuhkosyöpä ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan siihen kuuluu useita toisistaan poikkeavia syöpätyyppejä. Niiden yleisyys, syntymekanismit ja yhteydet erilaisiin riskitekijöihin vaihtelevat.
Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC vuonna 2025 julkaisema tutkimus toi uutta tietoa erityisesti adenokarsinoomasta, joka tunnetaan myös keuhkojen rauhaskudossyöpänä.
Tutkimuksessa nousi esiin kaksi merkittävää havaintoa: adenokarsinooman asema yleisimpänä keuhkosyövän muotona sekä ulkoilman epäpuhtauksien huomattava osuus siihen liittyvässä sairastuvuudessa.
Mistä keuhkosyövän muuttuvassa tautikuvassa on kysymys, ja mitä havainnot tarkoittavat tavallisen ihmisen kannalta?
Yksi keuhkosyövän muoto on noussut yleisimmäksi
Keuhkosyövän eri muotojen yleisyyttä selvittänyt IARC tutkimus perustui maailmanlaajuisiin vuoden 2022 sairastuvuusarvioihin. Tutkijat vertasivat tuloksia myös aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen.
Tutkimus julkaistiin The Lancet Respiratory Medicine -tiedelehdessä.
Tulokset osoittivat, että adenokarsinooma oli keuhkosyövän yleisin alatyyppi sekä miehillä että naisilla.
Maailmanlaajuisesti sitä arvioitiin esiintyneen vuonna 2022 noin 717 000 miehellä ja 542 000 naisella. Naisten kaikista keuhkosyöpätapauksista adenokarsinoomien osuus oli lähes 60 prosenttia.
Adenokarsinooma muodostuu keuhkojen rauhassoluihin liittyvistä soluista, ja sitä esiintyy myös tupakoimattomilla.
Tutkimuksen perusteella tämän syöpämuodon ilmaantuvuus on lisääntynyt useissa väestöryhmissä. Samaan aikaan joidenkin muiden keuhkosyöpätyyppien esiintyvyys on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan.
Muutos kertoo siitä, että keuhkosyövän taustalla vaikuttavien tekijöiden suhteellinen merkitys on muuttumassa.
1. Ilmansaasteet ovat merkittävä riskitekijä
Saastunut hengitysilma ei aiheuta ainoastaan hengitysteiden ärsytystä. Pitkään jatkuva altistuminen voi myös kasvattaa vakavien sairauksien, kuten keuhkosyövän, todennäköisyyttä.
Erityisen haitallisia ovat pienhiukkaset, joita vapautuu ilmaan esimerkiksi ajoneuvojen päästöistä, teollisista prosesseista ja polttoaineiden käytöstä.
Nämä mikroskooppisen pienet hiukkaset voivat kulkeutua hengitettäessä syvälle keuhkokudokseen.
IARC tutkijat laskivat, että vuonna 2022 noin 200 000 keuhkojen adenokarsinoomatapausta oli maailmanlaajuisesti yhdistettävissä ulkoilman pienhiukkassaasteisiin.
Luku havainnollistaa ympäristöaltistuksen merkitystä väestötasolla.
Ilmansaasteiden vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Altistumisen määrä riippuu muun muassa asuinympäristöstä, ilmanlaadusta ja siitä, kuinka pitkään ihminen oleskelee saastuneessa ilmassa.
On myös tärkeää huomata, ettei tutkimus tarkoita jokaisen ilmansaasteille altistuvan sairastuvan syöpään. Kyse on riskin kasvamisesta, ei väistämättömästä seurauksesta.
LUE MYÖS: Näin ehkäiset haimasyöpää arjen valinnoilla
2. Tupakointi on edelleen suurin yksittäinen syy
Vaikka ympäristötekijöiden osuutta keuhkosyövän synnyssä tutkitaan yhä tarkemmin, tupakoinnin asema sairauden tärkeimpänä ehkäistävissä olevana riskitekijänä ei ole muuttunut.
Tupakansavun mukana keuhkoihin päätyy useita syöpävaarallisia kemiallisia yhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa soluvaurioita, joiden seurauksena normaalien solujen toiminta häiriintyy.
Vuosien mittaan kertyvät vauriot voivat edesauttaa pahanlaatuisen kasvaimen muodostumista.
Myöskään tupakoimattomat eivät ole täysin suojassa tupakansavun vaikutuksilta. Toistuva altistuminen muiden ihmisten savulle lisää keuhkosyövän riskiä.
Tupakoinnin yleisyyden väheneminen on vaikuttanut keuhkosyövän eri alatyyppien esiintymiseen.
Esimerkiksi pienisoluisen keuhkosyövän ja levyepiteelisyövän kehitys on ollut monissa maissa erilaista kuin adenokarsinooman.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että adenokarsinooma olisi tupakoinnista riippumaton sairaus. Tupakointi lisää myös sen riskiä.
Tupakoinnin lopettaminen on edelleen tehokkaimpia yksittäisiä tapoja vähentää omaa sairastumisvaaraa.
3. Keuhkosyöpää todetaan myös tupakoimattomilla
Miten keuhkosyöpä voi kehittyä ihmiselle, joka ei ole koskaan käyttänyt tupakkatuotteita?
Tähän kysymykseen etsitään vastauksia muun muassa tutkimalla kasvainten perimässä tapahtuneita muutoksia.
Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti NIH julkaisi vuonna 2025 tutkimustietoa keuhkosyövistä, joita oli todettu koko elämänsä tupakoimattomina olleilla henkilöillä.
Tutkimuksessa selvitettiin kasvainten geneettisiä ominaisuuksia ja niiden mahdollisia yhteyksiä ympäristöstä peräisin oleviin altistuksiin.
Tuloksissa ilmeni, että suurempi ilmansaastealtistus liittyi tiettyihin kasvaimissa havaittuihin DNA-muutoksiin.
Havainto on merkittävä, sillä se tarjoaa uusia vihjeitä siitä, millaiset biologiset tapahtumat voivat osallistua keuhkosyövän kehittymiseen myös ilman tupakansavua.
Tutkijat eivät kuitenkaan pysty vielä selittämään kaikkia tupakoimattomien keuhkosyöpätapauksia.
Sairauden syntyyn vaikuttavat todennäköisesti useat tekijät, joiden yhteisvaikutuksia selvitetään edelleen.
LUE MYÖS: Tämä korjaa maksan rasvoittumista huomattavasti
4. Myös perimä ja ympäristö vaikuttavat
Ihmisen keuhkosyöpäriski ei muodostu pelkästään hänen omista elintavoistaan.
Osa altistuksista voi liittyä asuinrakennukseen, työolosuhteisiin tai ympäristöön, jossa ihminen viettää suuren osan elämästään.
Suomessa yksi huomionarvoinen riskitekijä on radon. Kyseessä on maaperästä vapautuva radioaktiivinen kaasu, jota voi kertyä sisäilmaan erityisesti tietyillä alueilla.
Myös asbesti ja eräät työssä hengitettävät haitalliset aineet voivat kasvattaa keuhkosyövän riskiä.
Lisäksi ihmisten välillä on biologisia eroja, jotka voivat vaikuttaa sairastumisalttiuteen.
Keuhkosyöpäkasvainten geenimuutosten tutkiminen on osoittanut, ettei tupakoimattomien syöpä aina kehity samalla tavalla kuin pitkään tupakoineiden sairaus.
Tämän vuoksi tutkijat pyrkivät selvittämään yhä tarkemmin, miten perinnölliset ominaisuudet ja erilaiset ympäristöaltistukset vaikuttavat syövän syntyyn.
Tarkoittaako tutkimus, että kaikkien keuhkosyöpien määrä kasvaa?
Tutkimustuloksista ei voi päätellä, että keuhkosyöpä olisi lisääntymässä kaikkialla maailmassa samalla nopeudella.
Adenokarsinooman yleistyminen on eri asia kuin kaikkien keuhkosyöpien yhteenlasketun ilmaantuvuuden kasvu.
Joissakin väestöryhmissä tiettyjen keuhkosyöpätyyppien ilmaantuvuus on vähentynyt, kun taas toisissa ryhmissä kehitys on ollut päinvastainen.
Myös väestön ikääntyminen vaikuttaa todettujen syöpätapausten lukumäärään.
Siksi sairastuneiden kokonaismäärän kasvaminen ei yksin kerro, että yksittäisen ihmisen riski olisi noussut vastaavasti.
IARC tutkimuksen merkittävin viesti liittyy keuhkosyövän muuttuvaan rakenteeseen ja siihen, että eri riskitekijöitä on tarkasteltava yhdessä.
Tupakoinnin ehkäisy pysyy tärkeänä, mutta myös puhtaamman hengitysilman merkitys korostuu.
LUE MYÖS: Ensimmäiset merkit maksan vaurioitumisesta
Näin voit pienentää keuhkosyövän riskiä
Kaikkia keuhkosyövän taustatekijöitä ei voi hallita itse, mutta sairastumisriskiin on mahdollista vaikuttaa.
Tupakoimattomuus on tärkein yksittäinen suojautumiskeino. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa myös silloin, kun tupakkaa on käyttänyt pitkään.
Lisäksi on hyvä välttää passiivista tupakointia ja huolehtia siitä, ettei kotona tai työpaikalla altistu tarpeettomasti haitallisille aineille.
Suomessa kodin radonpitoisuus kannattaa selvittää mittauksella, sillä kaasua ei voi havaita aisteilla.
Ilmansaasteiden vähentäminen puolestaan edellyttää laajempia ratkaisuja. Liikenteen päästöjen rajoittaminen, teollisuuden puhtaammat toimintatavat ja ilmanlaadun seuranta ovat tärkeitä kansanterveyden kannalta.
Keuhkosyöpätutkimuksen uudet havainnot muistuttavat, ettei sairaus koske ainoastaan tupakoivia ihmisiä.
Tämän vuoksi myös tupakoimattoman kannattaa suhtautua vakavasti pitkittyneeseen yskään, selittämättömään hengästymiseen tai muihin uusiin hengitystieoireisiin.
Erityisesti veriyskä vaatii viivyttelemätöntä lääkärin arviota.
Keuhkosyövän ehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa tarvitaan sekä yksilön omia valintoja että yhteiskunnan toimia. Mitä paremmin sairauden erilaiset taustatekijät tunnetaan, sitä tehokkaammin sen aiheuttamaa haittaa voidaan pyrkiä vähentämään.
