Kahvin tuoksu ei enää pysäytä, eikä palaneen käry herätä samalla tavalla kuin ennen? Hajuaistin heikentyminen koetaan yleensä harmittomana ikääntymisen oireena – mutta tutkijat ovat viime vuosina havainneet, että se voi kertoa muustakin. Useissa laajoissa seurantatutkimuksissa heikentynyt hajuaisti on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä yleisesti heikompaan terveydentilaan.
Ei syytä paniikkiin: huono hajuaisti ei välttämättä tarkoita sairasta sydäntä. Mutta yhteys on niin mielenkiintoinen – ja mahdollisesti hyödyllinen – että se kannattaa tuntea:
Mitä tutkimukset ovat havainneet
Tutkijat ovat seuranneet suuria joukkoja ikääntyviä aikuisia vuosien ajan ja testanneet heidän hajuaistiaan yksinkertaisilla tunnistustesteillä. Tulokset ovat toistuneet tutkimuksesta toiseen: ihmisillä, joiden hajuaisti oli selvästi heikentynyt, oli seuranta-aikana enemmän sydän- ja verisuonitapahtumia ja korkeampi kokonaiskuolleisuus kuin hyvän hajuaistin säilyttäneillä.
Yhteys säilyi silloinkin, kun tutkijat ottivat huomioon iän, tupakoinnin ja muut tunnetut riskitekijät. Hajuaisti näyttää siis kertovan jotain kehon tilasta, mitä muut mittarit eivät suoraan tavoita.
Miksi nenä ja sydän liittyvät toisiinsa
Tarkkaa mekanismia selvitetään yhä, mutta tutkijoilla on useita selityksiä. Hajuhermon ja hajukäämin toiminta on herkkä verenkierron laadulle: samat valtimoiden muutokset, jotka ahtauttavat sepelvaltimoita, voivat heikentää myös nenän ja aivojen hajualueiden pienten suonten verenkiertoa.
Hajuaistin heikkeneminen voi siis olla varhainen ikkuna koko verisuoniston kuntoon – nenä vain huomaa asian ennen kuin sydän ehtii oireilla.
Toinen selitys liittyy hermoston yleiseen ikääntymiseen ja matala-asteiseen tulehdukseen, jotka kuormittavat sekä aivoja että verisuonia. Hajuaisti toimii tällöin eräänlaisena kehon yleiskunnon mittarina.
LUE MYÖS: Sepelvaltimotaudin oireet, joita ei pidä ohittaa
Milloin hajuaistin muutos on merkityksellinen
Kaikki hajuaistin heikkeneminen ei suinkaan viittaa verisuoniin. Yleisimmät syyt ovat arkisia: flunssan tai koronan jälkitila, allerginen nuha, nenäpolyypit, tupakointi ja eräät lääkkeet. Nämä kannattaa sulkea pois ensin.
Kiinnostava on hidas, vuosien mittaan tapahtuva hiipuminen ilman selvää nenäperäistä syytä – etenkin jos samalla on muita valtimotaudin riskitekijöitä: korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino tai tupakointihistoria.
Hajuaistin äkillinen katoaminen puolestaan vaatii aina lääkärin arvion, samoin jos siihen liittyy muita neurologisia oireita.
Mitä asialle voi tehdä
Hyvä uutinen: samat teot suojaavat sekä sydäntä että aisteja, koska molemmat elävät verenkierrosta.
- Mittauta verenpaine ja kolesteroli – ja hoida ne kuntoon, jos arvot ovat koholla
- Liiku säännöllisesti – kestävyysliikunta pitää pienetkin verisuonet kunnossa
- Lopeta tupakointi – se on tehokkain yksittäinen teko sekä hajuaistille että sydämelle
- Syö verisuoniystävällisesti – kasvikset, kala, pehmeät rasvat ja vähäinen suola
- Harjoita hajuaistia – tutkimuksissa säännöllinen tuoksujen haistelu (esimerkiksi neljä tuoksua aamuin illoin) on parantanut heikentynyttä hajuaistia
Hajuaistin treenaaminen ei tietenkään hoida valtimoita – mutta valtimoiden hoitaminen voi hyvinkin suojella hajuaistia.
LUE MYÖS: Tunnista lähestyvä sydänkohtaus – nämä oireet enteilevät pahaa
Milloin lääkäriin
Varaa aika lääkärille, jos hajuaistisi on heikentynyt selvästi ilman flunssaa tai muuta ilmeistä syytä – etenkin jos olet yli 50-vuotias tai sinulla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Kerro lääkärille havainnostasi suoraan: se on hyvä syy tarkistaa samalla verenpaine, kolesteroli ja verensokeri.
Nenäsi ei diagnosoi sairauksia, mutta se voi olla ensimmäinen, joka ehdottaa tarkastusta. Kannattaa kuunnella – tai tässä tapauksessa haistaa – kehon hiljaisia viestejä ajoissa.
