Sosiaalisten tilanteiden pelko saa sydämen hakkaamaan jo ennen kuin olet astunut sisään juhliin tai nostanut puhelimen korvalle. Jos sinä mietit illan kahvihetkeä viikkoa etukäteen tai keksit tekosyitä jäädä pois työpaikan pikkujouluista, et ole yksin. Kerromme, miten pelko oireilee ja miksi siihen kannattaa hakea apua.
Melkein jokaista jännittää joskus. Ero syntyy siitä, alkaako jännitys ohjata elämää. Kun pelko saa välttelemään tilanteita, jotka ennen tuntuivat tavallisilta, kyse voi olla muustakin kuin ujoudesta.
Kun huomio pelottaa
Mielenterveystalon mukaan sosiaalisessa jännittämisessä on kyse siitä, että toisten huomion kohteena oleminen ahdistaa tai pelottaa. Ihminen voi ajatella, että hänen käytöksensä on jotenkin nolostuttavaa.
Sosiaalisten tilanteiden pelosta voidaan puhua, kun jännitys on tilanteeseen nähden kohtuuttoman voimakasta ja alkaa haitata ihmissuhteita, opintoja tai työtä. Se on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö, jota kutsutaan myös sosiaaliseksi fobiaksi.
Nämä tilanteet jännittävät eniten
Mielenterveystalon mukaan pelkoa voivat herättää esimerkiksi:
- julkinen esiintyminen
- yhteinen ruokailu tai kahvihetki
- puhelimella soittaminen
- juhlat, kokoukset ja koulutukset
- työhaastattelu tai esihenkilön tapaaminen
- yleisen wc:n käyttö
Yllättävää on, että jännittävimpiä ovat usein tilanteet, joissa on tuttuja mutta ei erityisen läheisiä ihmisiä. Läheisimpien ystävien seurassa jännitystä ei yleensä ole, eikä välttämättä ventovieraidenkaan kanssa. Siksi suvun juhlat tai työpaikan kahvihuone voivat tuntua raskaammilta kuin bussimatka vieraiden keskellä.
Keho ja mieli hälyttävät
Mielenterveystalon mukaan pelkoon voi liittyä fyysisiä oireita, kuten punastumista, hikoilua, käsien vapinaa, äänen värinää, suun kuivumista, sydämentykytystä ja vatsan tuntemuksia.
Ajatuksissa pyörii tunne, että muut tarkkailevat. Pelko nolatuksi tulemisesta voi olla niin vahva, että ihminen tarkkailee omaa käytöstään koko ajan. Juuri tämä itsetarkkailu vie huomion keskustelusta ja tekee tilanteesta entistä kömpelömmän.
Britannian kansallisen terveyspalvelun NHS:n mukaan sosiaalisesti ahdistunut huolehtii tilanteista etukäteen, niiden aikana ja vielä jälkeenpäin. Moni käy illan keskustelut läpi mielessään yhä uudelleen ja etsii kohtia, joissa nolasi itsensä. Ahdistus voi purkautua myös paniikkikohtauksena.
LUE MYÖS: Selittämätön ahdistus – mahdolliset syyt
Välttely pitää pelkoa yllä
Pelon hinta näkyy arjessa. Mielenterveystalon mukaan se voi johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn, ongelmiin ystävyys- ja parisuhteissa sekä työkyvyn laskuun.
Välttely helpottaa hetkeksi, mutta pelko ei pääse koskaan testiin. Seuraava kerta tuntuu entistä vaikeammalta. NHS:n mukaan pelko alkaa usein jo nuoruudessa, eikä se monella mene ohi itsestään ilman hoitoa. Siksi moni aikuinen on kantanut jännitystään vuosikymmeniä ja pitää sitä vain osana luonnettaan.
NHS:n mukaan sosiaalisesti ahdistuneella on usein myös muita mielenterveyden pulmia, kuten masennusta tai yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä.
Näin pelkoa hoidetaan
NHS:n mukaan tehokkaimpana hoitona pidetään yleensä kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa opitaan tunnistamaan ja muuttamaan pelkoa ylläpitäviä ajatuksia ja toimintatapoja. Terapiaa voi saada yksin tai ryhmässä. Lisäksi apuna voidaan käyttää masennuslääkkeitä, yleensä SSRI-lääkkeitä.
Mielenterveystalossa on maksuton sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma, jota voi käyttää nimettömänä ja ilman kirjautumista. Ohjelmassa harjoitellaan muun muassa rentoutumista, palleahengitystä ja jännittäviin tilanteisiin tutustumista vähitellen. Lääkärin lähetteellä saa myös terapeutin tukemaa nettiterapiaa, joka on Suomessa asuvalle maksutonta.
NHS neuvoo kokeilemaan myös omia keinoja:
- kirjoita ylös, mitä mielessäsi liikkuu jännittävässä tilanteessa
- harjoittele rentoutumista ja rauhallista hengitystä
- pilko vaikea tilanne pienempiin osiin ja harjoittele yksi kerrallaan
- keskity siihen, mitä toinen sanoo, äläkä oleta pahinta
LUE MYÖS: Ahdistuksen hoito – näin rauhoitat mieltäsi
Pienin askelin eteenpäin
Jos jännitys rajoittaa elämääsi, puhu siitä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. NHS:n mukaan lääkäri tietää, että moni kamppailee saman asian kanssa, ja yrittää tehdä vastaanotosta mahdollisimman helpon.
Ensimmäinen askel voi olla pieni: yksi puhelu, yksi kahvihetki tai yksi kysymys kokouksessa. Jokainen kohdattu tilanne opettaa mielelle, ettei pahin tapahtunutkaan.
Tunnistatko itsesi tai läheisesi? Jaa artikkeli, se voi rohkaista jotakuta hakemaan apua.
