Krooninen kuumeilu ilman flunssan oireita voi olla merkki siitä, että elimistö taistelee jotain vastaan, vaikka nenä ei vuoda eikä kurkku ole kipeä. Jos sinä huomaat lämpöileväsi iltaisin viikosta toiseen tai heräät yöllä hikisenä, kannattaa pysähtyä. Kerromme, mistä pitkittynyt kuume voi johtua ja milloin se vaatii tutkimuksia.
Lyhyt kuume on yleensä harmiton. Kun kuume jatkuu tai palaa yhä uudelleen, syy on useammin jokin muu kuin tavallinen virus:
Milloin lämpö on kuumetta?
Australian terveysviranomaisen Healthdirectin mukaan normaali ruumiinlämpö on yleensä 36,5–37 astetta, ja kuumeesta puhutaan, kun lämpö on 38 astetta tai enemmän.
Lämpö ei pysy tasaisena koko päivää. MSD Manualin mukaan ruumiinlämpö on alimmillaan aikaisin aamulla ja korkeimmillaan myöhään iltapäivällä, jolloin se voi nousta lähes 37,7 asteeseen ilman sairautta. Siksi yksittäinen iltamittaus ei vielä kerro paljon, mutta toistuva nousu kertoo.
MSD Manualin mukaan kyky saada kuumetta on heikentynyt esimerkiksi hyvin iäkkäillä. Siksi ikääntyneellä jo lievä lämmönnousu voi kertoa vakavasta tulehduksesta. Lisäksi kohtalainenkin kuume voi kuormittaa aikuista, jolla on sydän- tai keuhkosairaus, koska kuume nostaa sykettä ja hengitystiheyttä.
Moni sanoo kuumeilevansa, kun olo on hiostava tai vilunväristyksinen. MSD Manualin mukaan pelkkä tunne ei riitä, vaan lämpö kannattaa mitata. Pidä kirjaa mittauksista, sillä lääkärille niistä on paljon apua.
Lyhyt kuume on yleensä infektio
MSD Manualin mukaan aikuisen kuume johtuu useimmiten infektiosta, kuten hengitystie-, suolisto-, virtsatie- tai ihotulehduksesta. Jos kuume kestää enintään neljä päivää, syy on hyvin todennäköisesti infektio.
Pitkittynyt tai toistuva kuume on eri asia. MSD Manualin mukaan pitkään jatkuva tai uusiutuva kuume johtuu todennäköisemmin jostain muusta kuin infektiosta.
Nämä sairaudet voivat olla taustalla
MSD Manualin mukaan kuumetta voivat aiheuttaa infektioiden lisäksi:
- syövät, kuten leukemia, lymfooma ja munuaissyöpä
- tulehdukselliset reumasairaudet, kuten nivelreuma, lupus ja jättisoluarteriitti
- muut sairaudet, kuten kihti, sarkoidoosi ja kilpirauhasen liikatoiminta
- lääkkeet, esimerkiksi tietyt antibiootit
MSD Manualin mukaan toistuva kuume, yöhikoilu ja laihtuminen voivat viitata pitkäaikaiseen infektioon, kuten tuberkuloosiin tai sydämen sisäkalvon tulehdukseen. Myös syöpä voi oireilla samoin, joten tällaista yhdistelmää ei pidä jäädä seuraamaan kotona.
LUE MYÖS: Turvonneet imusolmukkeet kertovat näistä sairauksista
Milloin lääkäriin?
Healthdirectin mukaan lääkäriin kannattaa mennä, jos kuume on jatkunut yli kolme päivää eikä helpota kotihoidolla. MSD Manualin mukaan lääkäriin tulee hakeutua, jos kuume kestää yli kolme tai neljä päivää, muista oireista riippumatta.
Healthdirectin mukaan lääkäriin kannattaa mennä pian myös, jos kuumeen lisäksi:
- olet hiljattain ollut sairaalassa tai leikkauksessa
- olet palannut ulkomaanmatkalta
- saat syöpähoitoja tai vastustuskykyä heikentäviä lääkkeitä
- sinulla on outo ihottuma tai kova päänsärky
Hakeudu heti päivystykseen, jos kuumeen kanssa ilmenee sekavuutta, hengitysvaikeuksia tai kouristuksia. MSD Manual mainitsee hälytysmerkkeinä myös niskajäykkyyden, pienet punavioletit pistemäiset ihoverenvuodot ja yli 40 asteen kuumeen.
LUE MYÖS: Tällainen väsymys ei ole normaalia – yleisimmät aiheuttajat
Näin syytä selvitetään
Healthdirectin mukaan lääkäri löytää kuumeen syyn usein kyselemällä oireista ja tutkimalla potilaan. Tarvittaessa otetaan verikokeita, virtsanäyte tai keuhkoröntgen. Kerro vastaanotolla myös matkoista, uusista lääkkeistä ja eläinkontakteista.
Ota mukaan mittauspäiväkirja, johon olet merkinnyt lämmön, kellonajan ja muut oireet. Se auttaa lääkäriä näkemään, onko kuumeessa kaavaa.
Kotona voit helpottaa oloa levolla ja juomalla riittävästi. Healthdirectin mukaan kuumetta voi hoitaa myös särkylääkkeillä, mutta ne eivät poista syytä.
Oletko sinä lämpöillyt pitkään ilman selvää syytä? Jaa artikkeli ystävälle, joka on sinnitellyt oireidensa kanssa liian kauan.
