Paniikkihäiriön tunnusmerkit muistuttavat usein sydänkohtausta: sydän hakkaa, henki ei kulje ja mielessä käy, että nyt kuolen. Jos sinä olet kokenut tällaisen hetken kaupan kassajonossa tai bussissa, et ole yksin. Kerromme, miten paniikkikohtaus eroaa paniikkihäiriöstä ja miksi siihen kannattaa hakea apua.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n mukaan paniikkihäiriötä esiintyy 2–5 prosentilla ihmisistä jossakin elämän vaiheessa. Naisilla se on noin kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Hyvä uutinen on, että häiriöön on tehokasta hoitoa.
Paniikkikohtaus tulee kuin tyhjästä
Britannian kansallisen terveyspalvelun NHS:n mukaan paniikkikohtauksessa keho ja mieli käyvät hetkessä ylikierroksilla, usein ilman näkyvää syytä. Tyypillisiä oireita ovat:
- sydämen tykytys ja nopea syke
- hengenahdistus tai tukehtumisen tunne
- rintakipu
- hikoilu, vapina ja kuumat aallot tai vilunväreet
- huimaus ja pyörryttävä olo
- pahoinvointi ja vatsan kouristelu
- puutuminen ja pistely sormissa
- suun kuivuminen
- tunne, ettei ole yhteydessä omaan kehoonsa
- voimakas kuolemanpelko tai tunne, että jotain kauheaa on tapahtumassa
NHS:n mukaan useimmat paniikkikohtaukset kestävät 5–20 minuuttia. Ne tuntuvat pelottavilta, mutta eivät ole vaarallisia eivätkä aiheuta fyysistä vahinkoa.
Pelko pelosta tekee kohtauksesta häiriön
Yksittäinen paniikkikohtaus ei vielä tarkoita paniikkihäiriötä. Moni kokee elämänsä aikana yhden tai kaksi kohtausta esimerkiksi raskaan elämänvaiheen keskellä.
NHS:n mukaan paniikkihäiriöstä voi olla kyse, kun kohtaukset toistuvat odottamatta ja niitä seuraa vähintään kuukauden ajan jatkuva huoli uusista kohtauksista. Ihminen alkaa elää pelossa siitä, että pelko iskee taas.
MIELI ry kuvaa tätä noidankehänä. Pienikin sykkeen nousu tai huimauksen tunne tulkitaan merkiksi uudesta kohtauksesta. Huoliajatukset käynnistävät adrenaliinin erityksen, joka voimistaa fyysisiä oireita, ja voimistuneet oireet pahentavat huolta entisestään.
LUE MYÖS: Näin pääset eroon paniikkikohtauksista – 5 aidosti auttavaa vinkkiä
Välttely kaventaa elämää
Yksi paniikkihäiriön selvimmistä tunnusmerkeistä on välttely. MIELI ry:n mukaan kohtauksen kokenut voi alkaa vältellä paikkoja, joissa kohtaus on joskus tullut, kuten kauppoja, julkisia kulkuvälineitä tai työpaikan palavereja.
Välttely helpottaa hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä se ylläpitää pelkoa ja kaventaa elämää. Monelle paniikkihäiriötä sairastavalle kehittyy myös julkisten paikkojen pelko. Pahimmillaan ihminen ei uskalla lähteä kotoa lainkaan.
Tunnistatko itsesi siitä, että suunnittelet kauppareissut hiljaisiin aikoihin tai istut aina lähimpänä ovea? Se voi olla merkki siitä, että pelko on alkanut ohjata arkeasi.
Taustalla on usein stressiä
MIELI ry:n mukaan paniikkihäiriön syitä ei tunneta täysin. Häiriön alkamiseen liittyy usein suuria ja stressaavia elämänmuutoksia, ja se voi esiintyä suvuittain. Myös traumaattiset kokemukset sekä alkoholin ja huumeiden käyttö voivat altistaa sille.
Monella on samaan aikaan masennusta tai jokin toinen ahdistuneisuushäiriö. Siksi on tärkeää kertoa lääkärille kaikista oireista, ei vain kohtauksista.
LUE MYÖS: Selittämätön ahdistus – mahdolliset syyt
Näin paniikkihäiriötä hoidetaan
Toistuviin kohtauksiin saa apua omasta terveydenhuollosta. MIELI ry:n mukaan lääkärin arvio on tärkeä mahdollisimman varhain, jotta fyysiset sairaudet voidaan sulkea pois. Eniten tutkimusnäyttöä on kognitiivis-behavioraalisesta psykoterapiasta eli KBT:stä.
Terapiassa harjoitellaan askel kerrallaan kohtaamaan pelottavia tuntemuksia ja tilanteita. Pakottaminen ei auta, vaan rauhallinen harjoittelu tuottaa onnistumisen kokemuksia. Hoitona voidaan käyttää myös masennuslääkkeitä, joiden on osoitettu ehkäisevän kohtauksia. NHS:n mukaan lääkkeiden täysi teho voi tulla vasta noin kahdeksan viikon kuluttua.
Mielenterveystalossa on myös paniikin omahoito-ohjelma, jota voi tehdä itsenäisesti tai hoidon tukena.
Mitä teet kohtauksen aikana?
NHS neuvoo pysymään paikallaan, jos mahdollista, ja hengittämään hitaasti ja syvään. Muistuta itseäsi, että kohtaus menee ohi. Keskity rauhoittaviin mielikuviin.
MIELI ry:n mukaan oireita voi lievittää myös arjessa: riittävällä unella, liikunnalla ja ulkoilulla. Kofeiinin, nikotiinin ja alkoholin vähentäminen kannattaa, sillä ne voivat voimistaa kehon ylivirittyneisyyttä.
Jos rintakipu on uutta, voimakasta tai et ole varma, onko kyse paniikista, soita hätänumeroon 112. Sydänoireita ei kannata arvailla.
Onko sinulla tai läheiselläsi kokemusta paniikkikohtauksista? Jaa artikkeli, se voi auttaa jotakuta ymmärtämään, ettei hän ole yksin.
