Päiväunet voivat olla monelle miellyttävä tapa palautua. Nyt päiväunien ja muistisairauksien väliltä löytyi kiinnostava yhteys, jonka johdosta tutkijat kehottavat kiinnittämään huomiota muutoksiin.
Uusi yhdysvaltalainen tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että päiväunet, niiden määrä ja päiväunien luonteen muutokset voivat liittyä muistisairauksien riskiin ikääntyneillä.
Tutkijat korostavat, ettei päiväunien määrä ja tutkimuksen tulos tarkoita päiväunien aiheuttavan dementiaa:
Tutkimuksessa seurattiin ikääntyneitä jopa kymmenen vuotta
Tutkimukseen osallistui yli 990 vähintään 65-vuotiasta ihmistä. Kaikki osallistujat olivat tutkimuksen alussa ilman todettua dementiaa.
Tutkijat selvittivät heidän päiväunitottumuksiaan ja seurasivat muistisairauksien ilmaantumista. Seuranta kesti pisimmillään noin kymmenen vuotta.
Tuloksissa havaittiin, että lähes päivittäin tai päivittäin päiväunia nukkuvilla oli 48 prosenttia suurempi suhteellinen dementiariski verrattuna ihmisiin, jotka nukkuivat päiväunia harvoin tai eivät lainkaan. Myös tahattomaan nukahteluun liittyi kohonnut riski.
Tutkimuksessa enintään puolen tunnin päiväunetkin olivat yhteydessä suurempaan dementiariskiin.
LUE MYÖS: Painonpudotus keski-iässä voi parantaa sydänterveyttä
Tarkoittaako tämä, että päiväunet ovat haitallisia?
Ei välttämättä. Tutkimuksen tärkein rajoitus on, ettei se osoita syy-seuraussuhdetta.
On mahdollista, että aivoissa jo tapahtuvat varhaiset muutokset vaikuttavat vireystilan säätelyyn. Tällöin lisääntynyt päiväunien tarve voisi olla seuraus alkavista muutoksista eikä niiden aiheuttaja.
Tutkijat nostivat esille juuri tämän mahdollisuuden. Myös monet muut tekijät voivat lisätä päiväaikaista väsymystä. Näitä ovat esimerkiksi uniapnea, lääkitykset, masennus, krooniset sairaudet ja liian vähäinen yöuni.
Milloin päiväunista kannattaa huolestua?
Satunnainen väsymys tai lyhyet päiväunet eivät yksin ole huolestuttava merkki. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti muutoksiin.
Jos aiemmin virkeä ihminen alkaa nukahtaa toistuvasti kesken päivän ilman selvää syytä, asia voi olla hyvä selvittää.
Sama koskee tilannetta, jossa päiväaikainen väsymys lisääntyy nopeasti tai alkaa haitata tavallista arkea.
Jos väsymykseen liittyy muistiongelmia, sekavuutta tai toimintakyvyn heikkenemistä, terveydenhuollon arvio on tärkeä.
LUE MYÖS: Maksasairauden hälyttävät merkit – näistä oitis lääkäriin
Hyvä yöuni tukee muistiterveyttä
Riittävä ja laadukas yöuni on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä. Säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisrytmi voivat auttaa ylläpitämään hyvää unta. Myös liikunta ja päivänvalo tukevat vuorokausirytmiä.
Jos ihminen kuorsaa voimakkaasti, hengitys katkeilee nukkuessa tai päiväaikainen väsymys on huomattavaa, kannattaa selvittää mahdollinen uniapnea.
Muistiterveyden kannalta tärkeitä ovat lisäksi verenpaineen hallinta, liikunta, tupakoimattomuus ja sosiaalinen aktiivisuus.
Päiväunia ei tarvitse lopettaa tutkimusuutisen vuoksi
Tutkimuksen perusteella ei ole syytä tehdä johtopäätöstä, että kaikki päiväunet olisivat haitallisia. Joillekin ihmisille lyhyt lepohetki voi olla hyödyllinen.
Olennaisempaa on tarkastella omaa vireystilaa ja sen muutoksia.
