Onko kahvi oikeasti terveellistä? Lue, mitä vuosien varrella asiasta on ajateltu

Onko kahvi oikeasti terveellistä? Lue, mitä vuosien varrella asiasta on ajateltu

10.12.2017

JAA TÄMÄ ARTIKKELI:

  • Useat tutkimukset viime vuosina ovat suositelleet 3-5 kahvikupin juomista päivittäin
  • Myös keittämistavalla on merkitystä kahvin terveysvaikutuksiin

 

Kahvi tekee sinulle hyvää ja kahvi ei tee sinulle hyvää. Kyseessä on klassinen ristiriita kahden leirin välillä, joista toinen ylistää kahvia ja toinen paheksuu.

Tänä päivänä yleinen näkemys kahvin suhteen on melko positiivinen. Syy on tutkimusten, jotka vuorotellen ylistävät kahvin terveydellisiä vaikutuksia. Viimeisimpien tietojen mukaan kahvia juomalla voi laskea melanooman, sydäntaudin, 2-tyypin diabeteksen, Alzheimerin taudin ja monen muun sairauden riskiä.

Jos haluat maksimoida kahvin hyvät puolet, älä sekoita siihen mitään kaloripitoisia kermoja, sokereita tai makeutusaineita. Muista myös, että tutkimuksissa käytetty kahvikuppi on vain noin 2 desilitraa, kun taas kahviloiden isot kahvit lähentelevät pääosin 4 tai jopa 6 desilitraa.

Myös kahvin valmistustavalla on suuremmat vaikutukset kuin saatat arvatakaan. Toisin kuin suodatinkahveissa, esimerkiksi turkkilaisessa ja ranskalaisessa kahvissa ei ole ollenkaan cafestol-ainesosaa, joka voi nostaa kolesteroliarvojasi.

Lisäksi on sanottava, että univaikeuksista tai diabeteksesta kärsivien kannattaa kysyä lääkäriltä kofeiinin lisäämisestä ruokavalioon ennen kahvin juomista.

Tuoreiden tutkimusten mukaan myös geeneillämme saattaa olla vaikutusta siihen, kuinka reagoimme kahvin juomiseen. Se selittäisi sen, miksi jotkut meistä tarvitsevat useita kuppeja virkistyäkseen, kun taas joillekin riittää vain yksi kuppi.

Kahviin ei kuitenkaan olla aina suhtauduttu niin positiivisesti. Asiaa on tutkittu menneillä vuosisadoilla useasti; seuraavassa katsaus historiaan:

 

1500-luku: Kahvi johtaa laittomaan seksiin

Legendan mukaan kahvin löysi ensimmäisenä egyptiläinen lammaspaimen, Kaldi, joka maistoi kahvilehtiä lampaidensa rohkaisemana. Ensimmäiset kahvilat olivat kuitenkin arabien perustamia.

Kirjailija Ralph Hattoxin mukaan kahviloiden vakiokävijät olivat usein taipuvaisia uhkapeleihin ja epäortodoksisiin seksuaalisiin tekoihin. Vuonna 1511 Mekan pormestari päätti sulkea kaikki kahvilat. Hän perusti päätöksensä lääketieteellisiin ja uskonnollisiin syihin sanoen, että kahvi on myrkky.

Kielto ei kuitenkaan kestänyt kauaa ja pian kahvista tuli esimerkiksi turkissa niin tärkeä juoma, että turkkilaisnaisilla oli oikeus hakea avioeroa, jos mies ei kyennyt tarjoamaan hänelle riittävästi kunnon kahvia.

Lue myös: Juo kahvia ja elä vanhemmaksi

 

1600-luku: Kahvi parantaa alkoholismin mutta aiheuttaa impotenssia

Kahvin suosion kasvettua sitä alettiin tutkimaan tarkemmin. Erityisesti Englannin maaperällä kahvilla hoidettiin alkoholismia, yhtä aikakauden suurinta ongelmaa. On muistettava, ettei vesi ollut aina juomakelpoista, joten jopa lapset ja naisetkin päätyivät juomaan alkoholia.

Uskottiin myös, että kahvi edesauttaa ruoansulatusta, parantaa kihdin, helpottaa yskää ja estää jopa keskenmenoja.

Lontoolaisnaiset olivat kuitenkin huolestuneita siitä, että kahvi tekee heidän miehistään impotentteja. He päätyivätkin vaatimaan vuonna 1664 kahviloiden sulkemista laihoin tuloksin.

 

1700-luku: Kahvin ansiosta voit työskennellä pidempään

Vuonna 1730 tee oli syrjäyttänyt kahvin lontoolaisten suosikkijuomana. Trendi jatkui vuoteen 1773, jolloin kuuluisa Boston Tea Party teki teenjuonnista epäisänmaallista. Kahviloita syntyi jälleen kaikkialle ja uskottiin, että kahvin ansiosta työmiehet pystyivät painamaan pidempää päivää.

 

1800-luku: Juo mieluummin kuppi kuumaa vehnälesejuomaa

1800-luvun puolivälissä Amerikasta loppui kahvi sisällissodan temmellyksessä. Markkinoille tuotiin tilalle esimerkiksi Kelloggsin “karamellikahvia”, joka oli vehnäpohjaista.

Juomaa markkinoitiin lähinnä haukkumalla aitoa kahvia väittäen, että kahvi on yhtä vaarallista kuin morfiini, kokaiini ja nikotiini ja voi jopa aiheuttaa sokeutumista.

Lue myös: 5 terveyssyytä olla lopettamatta kahvinjuontia

 

1927: Kahvi heikentää lasten kouluarvosanoja

Vuonna 1927 kysyttiin 80 000 alakoulun oppilaalta heidän kahvinjuonnistaan. Tutkijat hämmästyivät huomatessaan, että suurin osa joi vähintään kupin kahvia päivässä ja eniten kahvia juoneet saivat heikompia kouluarvosanoja kuin muut.

 

1970- ja 1980-luvut: Kahvi on yhtä vaarallista kuin sydänkohtaus

Vuonna 1973 teetetyn tutkimuksen mukaan juomalla yhdestä viiteen kuppia kahvia päivässä korottaa sydänkohtauksen riskiä 60%, kun taas juomalla kuusi kuppia tai enemmän nousee riski jo 120%.

Toisen, vuonna 1978 teetetyn tutkimuksen mukaan verenpaine kohoaa vähän jo kolmen kupillisen jälkeen.

Kolmas, 38 vuotta kestänyt ja 1000 ihmistä seurannut tutkimus havaitsi vuonna 1985, että ihmiset, jotka joivat vähintään 5 kuppia kahvia päivässä kärsivät 2.8 kertaa todennäköisemmin sydänongelmista verrattuna ihmisiin, jotka kieltäytyvät kahvista. Tutkimuksen kyselysykli oli kuitenkin viisi vuotta, minkä lisäksi muita tekijöitä, kuten tupakointia, ei otettu huomioon.

 

2001: Kahvi nostaa virtsaputken tulehduksen riskiä

Eräs tutkimus todisti vuonna 2001, että kahvinjuojilla on 20% suurempi riski tulehdukseen verrattuna teen suurkuluttajiin. Tutkimus toistettiin vuonna 2015 samanlaisin tuloksin. Joten, jos perheessäsi on todettu tulehduksia ennenkin, kannattaa harkita kahvin vaihtamista teehen.

 

2007: Kahvi laskee maksasyövän riskiä

Monien tutkimusten mukaan kahvilla on syöpiä ehkäiseviä ominaisuuksia. Vuonna 2007 havaittiin, että juomalla kaksi kuppia mustaa kahvia päivässä voi laskea maksasyövän riskiä jopa 43%.

 

2011: Kahvi laskee eturauhassyövän ja aivoinfarktin riskiä

11 suuren eri tutkimuksen meta-analyysissä huomattiin, ettei kahvilla ole negatiivista korrelaatiota kyseisiin sairauksiin. Sen sijaan, kohtuukäytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia; kolmesta viiteen kuppia mustaa kahvia voi vähentää infarktien ja eturauhassyövän riskejä.

Lue myös: 6 Fyysistä oiretta, jotka osoittavat sinun juovan liikaa kahvia

 

2013: Kahvi ehkäisee sydäntauteja ja auttaa elämään pidempään

Yli 36 tutkimuksen otannalla on havaittu, että kohtuullinen kahvinjuonti, noin viisi kuppia päivässä, yhdistyy alentuneeseen sydäntaudin riskiin.

Mutta onko kahvilla yhteyttä kuolemanriskiin? Yli 20 tutkimuksen meta-analyysissa, joka käsitteli yli miljoonaa ihmistä, havaittiin, että kahvia juomalla voi alentaa hieman riskiä kuolla.

 

2015: Kahvi on käytännössä terveysjuoma

Nykyään kahvi sisältyy jo terveellisiin elämäntapoihin, varsinkin jos juominen rajoittuu 3-5 kuppiin päivässä eikä siihen lisää kermaa tai sokeria.

 

2017: Kahvi edistää edelleenkin terveyttä, mutta ei Parkinsonin taudin tapauksessa

Syyskuussa julkaistussa tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa Parkinsonin taudin ja kofeiinin yhteyksistä. Ennen kofeiinin uskottiin helpottavan tautia, mutta nyt asiaa tutkittiin merkittävällä otoksella. Havaittiin, ettei kofeiinitablettien vaikutus eroa millään tavalla plasebosta.

Tämä oli kuitenkin vain yksi takaisku kahvin voitonmarssissa.

Eräässä tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin 185 afrikkalaista, amerikkalaista, havaijilaista, japanilaista, latinoa ja valkoihoista. Vaikka eri ryhmillä on erilaiset ruokatottumukset ja elämäntyylit, kahvin vaikutukset pysyivät samanlaisena tutkittavista riippumatta.

Tämä vakuutti tutkijat siitä, ettei sillä ole suurta merkitystä, kuinka kahvi on valmistettu tai kuinka ihmiset sitä juovat. Suurin merkitys on sillä, että kahvissa itsessään on terveyttä edistäviä valmisteita.

Lue myös: 8 merkkiä, joista tiedät olevasi pahasti koukussa kahviin

Lue lisää: terveys & hyvinvointi uutisia

Lähde: Edition.cnn.com
Lähde: Artikkelikuva: Unsplash / Jonas Jacobsson

JAA TÄMÄ ARTIKKELI:


Osallistu keskusteluun