Äänekäs syöminen ja maiskutus voi olla häiritsevää ja joillekin suorastaan ärsyttävää. Tällöin on kyse misofoniasta.
Monille ihmisille toisten syömisen äänet – maiskutus, rouskutus, nieleskely tai hengitys ruokailun aikana – aiheuttavat välittömän ärtymyksen tunteen. Reaktio voi vaihdella lievästä hermostumisesta aina voimakkaaseen ahdistukseen tai raivonomaiseen ärsytykseen.
Jos huomaat, että tällaiset äänet saavat sinut kireäksi suhteettoman nopeasti, kyse ei välttämättä ole vain herkkyydestä tai huonosta päivästä. Selitys saattaa löytyä misofoniasta:
Mikä on misofonia?
Misofonia on ilmiö, jossa tietyt toistuvat äänet aiheuttavat voimakkaan, usein hallitsemattoman tunne- ja kehoreaktion. Yleisimmät laukaisijat ovat juuri ruokailuun liittyvät äänet. Misofonia ei liity kuulon tasoon – se ei tarkoita, että kuulosi olisi erityisen hyvä – vaan kyse on hermoston tavasta käsitellä ärsykkeitä. Äänet tulkitaan uhkaaviksi tai häiritseviksi, jolloin keho reagoi stressillä.
Mistä ilmiö johtuu?
Tutkimusten mukaan misofonia voi liittyä aivojen limbisen järjestelmän ja kuulokeskusten välisiin yhteyksiin. Toisin sanoen aivot reagoivat tiettyihin ääniin liian voimakkaasti ja liittävät niihin tunnepitoisen merkityksen. Geneettiset tekijät, temperamentti ja mahdollinen aistiherkkyys voivat altistaa ilmiölle. Monilla misofoniasta kärsivillä on myös korkea stressinsietokynnys, täydellisyyden tavoittelua tai tarve kontrolloida ympäristöään.
Miten misofonia näkyy arjessa?
Se voi aiheuttaa tarvetta poistua tilanteesta, peittää äänet musiikilla tai jopa välttää yhteisiä ruokailuja. Reaktiot voivat tuntua hävettäviltä, mutta ne ovat todellisia ja fysiologisia.
Voiko misofonialle tehdä jotain?
Kyllä. Äänien sietokykyä voi harjoittaa vähitellen altistuksella, mindfulness-harjoituksilla ja stressinhallinnalla. Myös kuulokkeet, taustamusiikki tai keskustelu ruokailun aikana voivat helpottaa arkea. Jo pelkkä ilmiön tunnistaminen voi tuoda helpotusta – kyse ei ole ”turhasta ärsyyntymisestä”, vaan aidosta hermoston reaktiosta.