Tyypin 2 diabetesta sairastavilla todettiin uudessa tutkimuskatsauksessa 53 prosenttia suurempi suhteellinen riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Löydös korostaa aineenvaihdunnan ja aivoterveyden yhteyttä, mutta ei tarkoita, että diabetes johtaisi väistämättä muistisairauteen.
Tyypin 2 diabetes tunnetaan erityisesti sairautena, joka vaikuttaa verensokeriin, verisuoniin ja sydämen terveyteen. Viime vuosina tutkijoiden kiinnostus on kuitenkin kohdistunut yhä enemmän myös diabeteksen ja aivojen väliseen yhteyteen.
Australialaisen Curtinin yliopiston johtama uusi tutkimuskatsaus tuo aiheeseen lisää tietoa. Tutkijat selvittivät, kuinka yleistä Alzheimerin tautiin sairastuminen on tyypin 2 diabetesta sairastavilla ja kuinka suuri heidän riskinsä on verrattuna muihin.
Tutkijat yhdistivät 40 tutkimuksen tulokset
Alzheimer’s Research & Therapy -tiedelehdessä julkaistu tutkimus oli systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Tämä tarkoittaa, että tutkijat kokosivat aiemmin julkaistujen tutkimusten tuloksia ja tarkastelivat niitä yhdessä.
Aineistoon sisältyi 40 tutkimusta. Yhdistetyissä tuloksissa tyypin 2 diabetesta sairastavien suhteellinen Alzheimer-riski oli 53 prosenttia suurempi kuin diabetesta sairastamattomien. Luku kuulostaa suurelta, mutta sitä on tärkeää tarkastella oikein.
Suhteellinen riski ei tarkoita sairastumistodennäköisyyttä
Tutkimuksessa arvioitiin, että tuhatta tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä kohti keskimäärin noin 4,7 sairastuisi Alzheimerin tautiin yhden vuoden aikana. Kyseessä on tutkimusaineistoista laskettu keskimääräinen ilmaantuvuus, ei yksittäisen henkilön ennuste.
Riski vaihtelee muun muassa iän, perimän, muiden sairauksien ja elintapojen mukaan. 53 prosentin suurempi suhteellinen riski ei myöskään tarkoita, että yli puolet diabetesta sairastavista saisi Alzheimerin taudin.
Miksi diabetes ja aivoterveys liittyvät toisiinsa?
Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein insuliiniresistenssiä, verisuonten toiminnan muutoksia ja pitkäaikaista aineenvaihdunnallista kuormitusta. Näiden mekanismien mahdollista merkitystä muistisairauksissa tutkitaan aktiivisesti.
Myös korkea verenpaine, veren rasva-arvojen häiriöt ja muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät voivat vaikuttaa aivoterveyteen. Uusi tutkimuskatsaus ei kuitenkaan osoittanut, että jokin yksittäinen mekanismi selittäisi havaitun yhteyden.
Mitä diabetesta sairastavan kannattaa tehdä?
Tärkeintä on huolehtia diabeteksen hyvästä hoidosta. Verensokerin seuranta, verenpaineen hoito, liikunta, monipuolinen ruokavalio ja tupakoimattomuus tukevat yleistä terveyttä.
Myös riittävä uni ja säännöllinen sosiaalinen kanssakäyminen ovat osa hyvinvointia. Jos muistissa tapahtuu selviä tai eteneviä muutoksia, niistä kannattaa keskustella terveydenhuollossa.
Kuinka vahvaa tutkimusnäyttö on?
Tutkimuksen vahvuutena on 40 tutkimuksen yhdistäminen. Laaja aineisto antaa yksittäistä tutkimusta kattavamman kuvan havaitusta yhteydestä. Rajoituksena on, että meta-analyysi perustui pääosin havainnoiviin tutkimuksiin.
Niiden perusteella ei voida osoittaa, että diabetes yksin aiheuttaisi Alzheimerin tautia tai että tietty diabeteksen hoitomenetelmä estäisi sairastumisen. Tutkimus antaa kuitenkin tärkeän perusteen tarkastella diabeteksen hoitoa myös pitkän aikavälin aivoterveyden näkökulmasta.