Miksi samanlainen ruokavalio ei vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavalla? Voivatko geenit vaikuttaa siihen, että esim. kolesteroli ei riipu vain ruokavaliosta?
Uusi brittien ja intialaisten tutkijoiden yhteistyönä toteutettu tutkimus viittaa siihen, että perimä voi muuttaa ruokavalion laadun ja veren kolesterolipitoisuuden välistä yhteyttä.
PLOS ONE -tiedelehdessä julkaistut tulokset nostavat esille erityisesti kasvisten, hedelmien ja palkokasvien vähäisen käytön.
Ruokavalion vaikutukset eivät ole kaikille samanlaisia
Kolesterolipitoisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ruokavalion lisäksi merkitystä on esimerkiksi perimällä, iällä, liikunnalla, painolla ja mahdollisilla sairauksilla.
Joillakin ihmisillä veren kolesterolipitoisuus voi olla korkea, vaikka he kiinnittäisivät huomiota ruokavalioonsa. Toisilla ruokavalion muutokset voivat näkyä veriarvoissa selvemmin.
Tutkijat ovat jo pitkään selvittäneet, miten geenit ja elintavat vaikuttavat yhdessä sairastumisriskiin. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin tätä kysymystä intialaisessa väestössä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli tuhannen aikuisen tietoja
Tutkimukseen osallistui 1 020 aikuista Etelä-Intian Chennaista. Tutkijat selvittivät osallistujien ruokailutottumuksia, perinnöllisiä riskitekijöitä ja veren kolesterolipitoisuuksia.
Tuloksissa havaittiin, että tiettyihin aineenvaihduntasairauksien riskiin liittyviin geenimuotoihin yhdistyi korkeampi kolesteroli erityisesti niillä ihmisillä, joiden ruokavalion laatu oli heikko.
Heikkolaatuiselle ruokavaliolle oli ominaista esimerkiksi kasvisten, hedelmien ja palkokasvien vähäinen käyttö. Tutkijat nostivat esille myös ruokavalion muutoksen Intiassa.
Perinteisten kasvipainotteisten ruokien rinnalle on tullut enemmän valkoisia viljatuotteita ja muita pitkälle jalostettuja elintarvikkeita.
Voiko hyvä ruokavalio pienentää perinnöllistä riskiä?
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruokavalion laadun ja kolesterolin välinen yhteys vaihteli tutkittujen geneettisten riskitekijöiden mukaan.
Sen sijaan tutkimus ei osoita, että ruokavalion muuttaminen poistaisi perinnöllisen kolesteroliriskin. Tämä ero on tärkeä.
Tutkijat eivät myöskään voi tulosten perusteella päätellä, että samat yhteydet olisivat yhtä voimakkaita suomalaisessa väestössä.
Tulokset kuitenkin tukevat ajatusta, että yksilölliset tekijät kannattaa huomioida ravitsemusohjauksessa.
Mitä tästä kannattaa ottaa käyttöön?
Suomalaisessa ruokavaliossa hyvä lähtökohta on lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien käyttöä.
Esimerkiksi pavut, linssit ja herneet ovat edullisia vaihtoehtoja, jotka sisältävät kuitua ja kasviproteiinia.
Myös täysjyväviljat, pehmeät rasvat ja kohtuullinen tyydyttyneen rasvan saanti ovat tärkeitä kolesterolin hallinnassa.
Jos kolesteroliarvot ovat koholla, pelkkä ruokavalio ei aina riitä. Erityisesti perinnöllisessä korkeassa kolesterolissa tarvitaan usein lääkehoitoa.
Siksi kolesteroliarvoja kannattaa seurata terveydenhuollon ohjeiden mukaan eikä luottaa siihen, että terveellinen ruokavalio yksin poistaisi kaikki riskit.
