Brittiläistutkijat ovat tunnistaneet ALS-tautiin liittyvän molekyylitason häiriön, jonka korjaaminen palautti hermosolujen välistä viestintää laboratoriossa. Löydös tarjoaa uuden mahdollisen hoitokohteen sairauteen, johon ei nykyisin ole parantavaa hoitoa. Tulokset eivät kuitenkaan vielä osoita, että menetelmä hidastaisi ALS-tautia ihmisillä.
ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä hermostosairaus, jossa lihasten toimintaa ohjaavat liikehermosolut vaurioituvat. Sairauden edetessä lihasvoima heikkenee, ja lopulta myös puhuminen, nieleminen ja hengittäminen voivat vaikeutua.
ALS:n hoitoon on olemassa joitakin taudin etenemiseen vaikuttavia hoitoja, mutta niiden mahdollisuudet ovat rajalliset. King’s College Londonin, University College Londonin ja Francis Crick -instituutin tutkijat ovat nyt selvittäneet yhtä sairauden keskeistä solutason mekanismia.
TDP-43-proteiinin toimintahäiriö on keskeinen
Suurimmassa osassa ALS-tapauksista havaitaan TDP-43-nimisen proteiinin poikkeavaa toimintaa. Normaalisti proteiini osallistuu geneettisen informaation käsittelyyn soluissa.
Kun sen toiminta häiriintyy, hermosoluissa voi syntyä virheellisesti muodostuneita proteiineja. Tutkijat keskittyivät erityisesti UNC13A-nimiseen proteiiniin, jolla on tärkeä tehtävä hermosolujen välisessä viestinnässä.
Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan TDP-43:n toimintahäiriö aiheutti virheen UNC13A-proteiinin muodostumisessa. Tämä heikensi hermosolujen kykyä välittää viestejä toisilleen.
Virheen korjaaminen palautti solujen toimintaa
Tutkijat kehittivät antisense-oligonukleotidiksi kutsutun molekyylin, joka kohdistui UNC13A:n muodostumisessa tapahtuvaan virheeseen. Kun virhe korjattiin, toimivan UNC13A-proteiinin tuotanto palautui. Samalla hermosolujen välinen viestintä parani laboratoriomalleissa.
Löydös oli kiinnostava, koska TDP-43:n toimintahäiriö vaikuttaa moniin solun tapahtumiin. Silti yhden keskeisen virheen korjaaminen riitti palauttamaan tutkittua hermosolujen toimintoa.
Ihmisillä tehtävät tutkimukset ovat jo alkaneet
Samankaltaiseen mekanismiin kohdistuva kokeellinen lääke on edennyt varhaiseen kliiniseen tutkimukseen. Ensimmäisiä osallistujia on jo saanut TRCN-1023-nimistä tutkimuslääkettä.
Varhaisissa lääketutkimuksissa selvitetään ensisijaisesti turvallisuutta ja annostelua. On vielä liian aikaista arvioida, kuinka tehokkaasti hoito voisi vaikuttaa ALS:n etenemiseen.
Mitä tämä merkitsee potilaille?
Tutkimus antaa perusteen kehittää tarkemmin kohdennettuja hoitoja. Se ei kuitenkaan muuta nykyisiä hoitosuosituksia eikä tarkoita, että ALS:iin olisi löytynyt parantava lääke.
ALS-potilaan hoidossa keskeistä on edelleen moniammatillinen seuranta, oireiden lievittäminen ja toimintakyvyn tukeminen.
Kuinka vahvaa näyttö on?
Tutkimuksen vahvuus on ihmisen hermosoluilla tehtyjen kokeiden ja tarkasti tunnistetun molekyylimekanismin yhdistäminen. Rajoituksena on, että hermosolujen viestinnän palautuminen laboratoriossa ei vielä osoita kliinistä hyötyä potilaille.
Tarvitaan kontrolloituja tutkimuksia, joissa arvioidaan muun muassa lihasvoimaa, toimintakykyä, hengitystoimintaa ja sairauden etenemistä.
