Ruoansulatusjärjestelmämme on monimutkainen systeemi, joka yhdistelee kudoksia ja elimiä monella eri tavoilla tavoitteenaan sulattaa ja hajottaa syömämme ruoka. Systeemiin kuuluu vatsa, haima, maksa, sappirakko ja suolisto.
Ruoansulatusjärjestelmässä asuu myös mikrobiomi; yhteisö, joka koostuu mikrobien ekosysteemistä. Nämä mikrobit ovat pääosin bakteereita. Jokainen ihminen kantaa noin 10-100 miljardia mikrobia elimistössään ja näistä suurin osa on ruoansulatusjärjestelmässä. Mikrobien terveysvaikutuksista teetetään jatkuvasti uusia tutkimuksia.
Kuinka mikrobiomi vaikuttaa terveyteen?
Ruoansulatusjärjestelmän bakteerien tehtävänä on ruoan sulattamisen lisäksi säännellä immuunisysteemiämme. Viimeaikaiset tutkimukset ovat linkittäneet huonovointisen ruoansulatusjärjestelmään eri sairauksiin, kuten akneen, allergioihin ja masennukseen.
Tutkimuksia tarvitsee vielä tehdä, mutta jo nyt tutkijat ovat löytäneet yhteyden mikrobiomin ja hermostoperäisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin välillä. On myös todisteita siitä, että mikrobiomilla on merkittävä rooli ylipainon ja diabeteksen kehittymisessä.
Miksi ruoansulatusjärjestelmää kutsutaan toisiksi aivoiksi?
Tämä johtuu siitä, että järjestelmän miljoonat neuronit vapauttavat tärkeitä kemikaalisia viestinviejiä, neurokemikaaleja. Neurokemikaalien avulla ruoansulatusjärjestelmä viestii läheisesti aivojen kanssa ja näin vaikuttaa tunteisiimme ja mielialaamme.
Ruoansulatusjärjestelmän bakteereilla on avainrooli tiettyjen neurokemikaalien kehityksessä. Esimerkiksi serotoniini, joka tunnetaan onnellisuushormonina, muodostuu ruoansulatusjärjestelmässä.
Lue myös: 10 Uskomatonta kuidun terveysvaikutusta
Mikä vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmän bakteereihin?
Aivan kuten sormenjäljetkin, kaikilla ihmisillä on erilaiset mikrobiomit. Mikrobiomiin vaikuttaa niin syömämme ruoat, myrkyt ja valmisteet. Pahimmat ja yleisimmät syypäät, jotka vaikuttavat bakteeristoon negatiivisesti, ovat antibiootit, huono ja sokeripitoinen ruokavalio, stressi, myrkyt ja kemikaaleille altistuminen.
Antibiooteilla voidaan hoitaa tulehduksia tappamalla tiettyjä bakteereja elimistöstä. Valitettavasti antibiootit eivät osaa tunnistaa hyviä ja huonoja bakteereja, joten ne tappavat molempia.
Sokeri on tulehduttavaa ja voi vaikuttaa negatiivisesti suoliston sisäpintoihin, joissa suurin osa mikrobiomista elää. Näin bakteerien määrä voi laskea ja niiden suorituskyky heiketä.
Stressi voi muuttaa bakteeriemme määrää ja monimuotoisuutta, mikä omalta osaltaan heikentää ruoansulatusjärjestelmää ja näin selittää joitakin sairauksia, kuten aknea, ekseemaa ja stressipohjaisia raivokohtauksia.
Modernissa yhteiskunnassamme olemme tottuneita syömään erilaisia myrkkyjä ruokamme mukana. Saamme myrkkyjä lannoitteista, makeutusaineista, kosmetiikasta ja jopa ilmansaasteista. Emme voi täysin estyä myrkyiltä, mutta voimme pyrkiä elämään terveellisesti ja syödä hyvin, jotta vaikutukset minimoituisivat.
Kuinka vahvistaa ruoansulatusjärjestelmän mikrobiomia?
Onneksi ruoansulatusjärjestelmää ja mikrobiomia voi hoitaa monella tapaa. Aloita tutkailemalla ruokavaliotasi: vähennä turhia sokereita, makeutusaineita ja prosessoituja ruokia, sillä näin voit välttyä turhilta tulehduksilta ja vahingoilta ruoansulatusjärjestelmässä.
Seuraavaksi lisää ruokavalioosi hedelmiä ja vihanneksia. Niistä saat elintärkeää liukenevaa kuitua, joka ruokkii hyviä bakteereita. Muita kuitupitoisia ruokia ovat mm. pavut, linssit, täysjyväleivät, tumma riisi, pähkinät, siemenet ja perunat. Myös hapatetut ruoat, kuten sauerkraut ja kefir, tekevät hyvää suolistolle.
Jos lääkärisi on määrännyt sinulle antibiootteja, kannattaa ne syödä. Muuten ylimääräistä antibioottien napsimista kannattaa välttää. Jos pelkäät, että antibiootit eivät tee hyvää bakteeristollesi, kysy lääkäriltä mahdollisuudesta syödä probiootteja, joilla voi palauttaa tasapainon bakteeristoon.
Stressiä sen sijaan voi vältellä harrastuksilla, kuten meditaatiolla ja mielialaharjoitteilla. Niiden avulla voit rentoutua ja laskea stressitasoja, jolloin ruoansulatusjärjestelmäsi kiittää.
Lue myös: 9 parasta ruokaa sydänystävälliseen ruokavalioon