Mistä kateus johtuu ja miksi se on toisilla voimakkaampaa ja näkyvämpää kuin toisilla? Miksi toisten puolesta on vaikea iloita?
Kateus on tunne, jota harva haluaa myöntää kokevansa, mutta silti se on hyvin inhimillinen ja yleinen. Se voi herätä yllättäen ystävän onnistumisesta, kollegan ylennyksestä tai toisen onnellisesta parisuhteesta. Vaikka järjellä ymmärrämme, ettei toisen onni ole meiltä pois, tunne voi silti kirpaista. Mistä kateus siis kumpuaa – ja miksi toisen iloon yhtyminen tuntuu joskus niin vaikealta?
Vertailu omaan minäkuvaan
Psykologien mukaan kateus liittyy usein vertailuun ja omaan minäkuvaan. Ihminen arvioi itseään jatkuvasti suhteessa muihin, ja jos koemme jäävämme jälkeen jollakin elämänalueella, kateus voi nousta pintaan. Tällöin tunne ei niinkään kohdistu toiseen ihmiseen, vaan omiin täyttymättömiin tarpeisiin, pettymyksiin tai epävarmuuksiin. Toisen menestys voi muistuttaa siitä, mitä itse toivoisimme saavuttavamme.
Oikeudenmukaisuuden tunne
Kateus liittyy myös oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Jos koemme, että toinen saa asioita ”liian helposti” tai ilman ansioita, voi olla vaikeaa iloita hänen puolestaan. Tämä tunne on erityisen voimakas tilanteissa, joissa olemme itse tehneet paljon töitä ilman toivottua lopputulosta. Aivot tulkitsevat tilanteen uhkana omalle itsetunnolle, mikä voi estää aidon myötäilon.
Itsetuntemuksen merkitys
Toisen onneen yhtyminen vaatii usein hyvää itsetuntemusta ja itsemyötätuntoa. Kun tunnistamme kateuden taustalla olevat tunteet – kuten riittämättömyyden tai surun – voimme suhtautua niihin lempeämmin. Tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on vahva ja joustava itsetunto, kokevat vähemmän haitallista kateutta ja pystyvät helpommin iloitsemaan toisten puolesta.
Kateus ei siis tee ihmisestä huonoa. Se on viesti sisältäpäin, joka kertoo jotakin omista tarpeista. Kun sitä uskaltaa tarkastella rehellisesti, se voi muuttua väyläksi parempaan itsetuntemukseen – ja lopulta myös aidompaan myötäiloon.