Urheilu ja liikkuminen ovat tärkeä osa jokaisen hyvinvointia. Vaikka liikuntaa pidetään yleisesti tehokkaana keinona esimerkiksi stressin lievityksessä, se voi kääntyä myös itseään vastaan. Liian kova treenaaminen voi johtaa ylikuormitukseen, mikä puolestaan pahentaa stressiä ja heikentää jaksamista. Miten tällaiselta tilanteelta voisi sitten välttyä?
Kysy itseltäsi: lisääkö liikkuminen hyvinvointia vai heikentääkö se sitä
Liikunta on monille tavoitteellista oman hyvinvoinnin ylläpitämistä. Monet aloittavat liikuntaharrastuksen rentoutuakseen tai parantaakseen kuntoaan, mutta toisinaan tavoitteet saatetaan asettaa liian korkealle. Aivan kuten tennistä voi pelata rennosti omaksi iloksi tai suhtautua siihen kilpailullisesti ja analysoiden esimerkiksi tennis vedonlyönti -kohteita, myös liikunta voi olla joko palauttavaa tai kuormittavaa.
Kun liikkuminen alkaa muistuttaa liikaa suorittamista tai siihen liittyy pakkomielteisyyttä, sen luonne muuttuu täysin. Siksi pitää olla tarkkana: jos liikkuminen aiheuttaa väsymystä, kärsii univaikeuksista tai masennuksesta, liikunnasta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Siksi on aina tärkeää muistaa, että harrastusten tavoitteena on ensisijaisesti parantaa yksilön kuntoa, stressin ja tunteiden säätelyä sekä tukea jaksamista työelämässä. Lähtökohtaisesti liikkumisen pitäisi antaa enemmän kuin ottaa, mikä on hyvä pitää mielessä.
Kilpailullisuus ja paineet voivat kääntyä itseään vastaan
Jokainen yksilö on erilainen, joten jokaisella meistä on omanlainen suhtautuminen liikuntaan. Varsinkin kilpailuhenkiset ihmiset saattavat nauttia kilpailusta, josta he saavat motivaatiota liikkumiseen. Toisille kilpaileminen on taas vierasta ja kyse on enemmänkin omasta hyvinvoinnista.
Tällöin on hyvä muistaa, kuinka paljon voimavaroja liikuntaan on mahdollista käyttää. Tämä on tärkeä seikka varsinkin silloin, jos työelämä kuormittaa jo ennestään, mutta haluaisi löytää elämyksiä myös kilpailemisesta. Ehkä paras vaihtoehto on harrastaa liikuntaa silloin vain harrastuksena ja välttää kilpailemista.
Ongelmat alkavat pikkuhiljaa, jos paineet kasvavat liian suureksi. Stressistä ei pääse palautumaan vapaa-ajalla, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa työuupumukseen. Tällaisissa tilanteissa ulkopuolista apua kannattaa hakea mahdollisimman ajoissa, ennen kuin asiat menevät pahemmaksi.
Jos tunnet olevasi liian kilpailuhenkinen ja kärsit uupumuksesta, kannattaa aina pohtia, kuinka paljon esimerkiksi sosiaaliset vaatimukset aiheuttavat sitä. Varsinkin sosiaalisen median aikakaudella odotukset itseään kohtaan saattavat nousta liikaa.
Kuinka paljon liikuntaa on liikaa?
Kuten arvata saattaa, tähän kysymykseen ei ole yleispätevää vastausta. Jokainen ihminen on yksilö ja elämäntilanteet vaihtelevat, joten liikunnan määrää tulee aina tarkastella yksilökohtaisesti.
Suuret elämänmuutokset ovat tapahtumia, joissa oma jaksaminen saattaa olla koetuksella. Jos esimerkiksi työ muuttuu aiempaa stressaavammaksi, voi olla hyvä vähentää myös liikuntaa tai toisin päin. Omaa kehoa ja mieltä kannattaa jatkuvasti tarkkailla ja oppia tunnistamaan, milloin on aika ottaa rennommin.
Liiallisesta elimistön stressitilasta eli ylikunnosta on vaikea palautua. Palautuminen normaalitilaan kestää useita kuukausia, joten kärsivällisyys palkitaan. Siksi liikunnallista kuormitusta ei kannata kasvattaa liian nopeasti, vaan omaa kehoa tulee tarkkailla jatkuvasti.
Kysy itseltäsi nämä viisi kysymystä
Jokaisen on hyvä välillä pysähtyä miettimään, miten jaksaa arjen haasteissa. Jos sinua askarruttaa, harjoitteletko liikaa tai kärsitkö esimerkiksi ylikunnosta, kysy itseltäsi nämä kysymykset:
- Oletko päivisin jatkuvasti väsynyt, eikä mikään määrä unta muuta tilannetta?
- Onko sinulla vaikeuksia nukahtaa?
- Tuntuuko tavalliset arjen asiat ja varsinkin yllättävät menot tai askareet ylivoimaisilta?
- Liittyykö liikkumiseen kovaa ulkoista painetta tai pakonomaisuutta?
- Kärsitkö toistuvista kivuista tai loukkaantumisista?
Jos vastaat vähintään kahteen kysymykseen myöntävästi, on syytä pohtia, kannattaisiko liikuntaa vähentää. Mikäli keho tai mieli antavat hälytysmerkkejä, apua on saatavilla tilanteeseen esimerkiksi työterveyshuollosta.
Myös muut elämänalueet kannattaa ottaa tarkastelun alle ja keskittyä etsimään juurisyitä omaan tilanteeseen.
Liikunnan positiiviset vaikutukset huomaa helposti
Kaikenlaiselle uupumukselle on tyypillistä se, että yksilön hermosto on ylikuormittuneessa tilassa. Vaikutukset ovat hyvinvoinnin kannalta kokonaisvaltaisia, sillä nukkuminen voi olla vaikeaa, mieliala laskea ja pienetkin tehtävät tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.
Siksi liikkumisessa tasapaino on keskeistä. Hyvä harjoitusohjelma sisältää sekä rasitusta että palautumista, jolloin itseään ei tarvitse rääkätä aivan joka päivä. Lepopäiviä pitää ehdottomasti kunnioittaa, sillä liika puristaminen kääntyy loppuviimein vain itseään vastaan. Mielen lisäksi myös lihakset tarvitsevat lepoa
Positiiviset kokemukset liikunnasta auttavat käsittelemään omia fiiliksiä, mikä saattaa taas vahvistaa itsetuntoa ja -ymmärrystä. Jos liikkuu oikein ja sopivasti, on mahdollista synnyttää positiivinen kehä, jossa onnistumiset ruokkivat lisää onnistumisia.
Terve suhde liikuntaan ei synny pakottamalla
Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta terve suhde liikuntaan sekä omaan itseensä ovat keskiössä. Liikkumisen tulisi aina tukea arkea ja lisätä jaksamista, eikä yksittäisen harjoituksen väliin jättämisen tulisi aiheuttaa voimakasta syyllisyyttä. Varsinkin nykyisessä aikataulutetussa maailmassa tämä on hyvä pitää mielessä.
Lisäksi ulkoisen paineen merkitys tulee aina ottaa huomioon. Oma lähipiiri ja sosiaalinen media saattavat muokata suhtautumista urheiluun siten, ettemme välttämättä edes tiedosta sitä. Esimerkiksi intuitioon kannattaa oppia luottamaan, sillä jos jokin asia tuntuu väärältä tai ongelmalliselta, se usein myös on sitä.
Samoin on hyvä pitää mielessä, ettei tuloksia synny vain kovalla harjoittelulla. Pitkällä aikavälillä liian kova vaatimustaso voi johtaa helposti uupumukseen tai loukkaantumisiin. Jos keho ja mieli eivät ehdi palautumaan, harjoittelu menettää tehonsa ja mielenterveys kärsii.
Optimaalinen tilanne on silloin, kun liikunta on luonteva osa arkea ja elämäntapaa. Tällöin se sujuu kuin itsestään, mikä taas auttaa stressinhallinnassa ja parantaa hyvinvointia. Liikunnan lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös ruokavalioon, jolla on vähintään yhtä tärkeä rooli hyvinvoinnissa.