Säpsähdätkö juuri ennen nukahtamista? Uusi tutkimus löysi yhteyden ahdistuneisuuteen ja unen laatuun. Juuri ennen nukahtamista tapahtuva äkillinen säpsähdys on monelle tuttu ilmiö. Itävaltalaistutkimuksessa toistuvia nukahtamissäpsähdyksiä kokevat raportoivat enemmän univaikeuksia ja ahdistuneisuusoireita kuin muut osallistujat. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että säpsähdykset aiheuttaisivat ahdistusta tai päinvastoin.
Olet juuri vaipumassa uneen, kun keho nytkähtää äkillisesti. Samalla saattaa tuntua kuin putoaisit korkealta tai menettäisit tasapainosi. Sydän voi alkaa hakata ja uni katoaa hetkeksi. Ilmiötä kutsutaan nukahtamissäpsähdykseksi. Se on useimmiten vaaraton osa valveen ja unen välistä siirtymää.
Salzburgin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, millaisia kokemuksia toistuviin nukahtamissäpsähdyksiin liittyy:
Tutkimuksessa verrattiin kahta ryhmää
PLOS Mental Health -lehdessä julkaistuun kyselytutkimukseen osallistui 194 aikuista Itävallasta ja Saksasta. Heistä 96 koki vähintään viikoittain äkillisiä nukahtamiseen liittyviä heräämisiä ja muita ilmiöön liittyviä oireita. Vertailuryhmään kuului 98 osallistujaa.
Kyselyssä selvitettiin unen laatua, unettomuusoireita, päiväaikaista väsymystä, ahdistuneisuutta, masennusoireita ja uneen liittyviä uskomuksia.
Toistuvat säpsähdykset liittyivät huonompaan uneen
Nukahtamissäpsähdyksiä kokevat raportoivat keskimäärin heikompaa unen laatua ja vaikeampia unettomuusoireita. Heillä esiintyi myös enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita kuin vertailuryhmällä.
Säpsähdysten yleisyys oli yhteydessä erityisesti ahdistuneisuuteen, unen laatuun ja uneen liittyviin huoliajatuksiin. Osallistujat kertoivat säpsähdysten olevan yleisempiä psyykkisesti kuormittavina aikoina.
Miksi keho säpsähtää?
Nukahtamisen aikana aivojen ja lihasten toiminta muuttuu nopeasti. Nukahtamissäpsähdysten tarkkaa syntymekanismia ei tunneta kokonaan.
Ilmiöön voi liittyä äkillinen lihasnykäys, putoamisen tunne, valonvälähdyksen kokemus tai voimakas säikähtäminen. Useimmilla säpsähdys on satunnainen eikä vaadi hoitoa.
Jos ihminen kuitenkin alkaa pelätä nukahtamista, huoli voi lisätä valppautta ja vaikeuttaa unen saamista.
Voiko stressin vähentäminen auttaa?
Tutkimus viittaa siihen, että stressi ja uneen liittyvät huoliajatukset voivat olla merkityksellisiä. Se ei kuitenkaan osoittanut, että stressinhallinta vähentäisi säpsähdyksiä.
Käytännössä rauhallinen iltarutiini, säännöllinen unirytmi ja riittävä palautuminen voivat tukea unta yleisesti.
Jos säpsähdykset ovat jatkuvia, niihin liittyy muita poikkeavia oireita tai ne haittaavat merkittävästi nukkumista, asia kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa.
Tutkimuksen tärkeimmät rajoitukset
Tutkimus oli poikkileikkauskysely, joten siinä ei seurattu oireiden kehittymistä ajan mittaan. Lisäksi vastaukset perustuivat osallistujien omiin kokemuksiin, eikä säpsähdyksiä vahvistettu objektiivisilla unitutkimuksilla.
Tutkijat korostavat, että tulokset pitää varmistaa laajemmissa tutkimuksissa.
Vaihtoehtoiset otsikot: Keho nytkähtää juuri ennen nukahtamista – tutkimus selvitti yhteyttä stressiin / Nukahtamissäpsähdykset voivat liittyä univaikeuksiin – milloin niistä kannattaa huolestua?
