Ruokavalion yhteys hitaampaan ikääntymiseen päätyi tutkimuksen kohteeksi ja tulokset ovat mielenkiintoisia.
Terveellisestä ruokavaliosta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein siihen, minkä ruokavalion yhteys hitaampaan ikääntymiseen olisi merkittävin?
Uusi saksalaistutkimus antaa tähän kysymykseen kiinnostavan vastauksen: yhtä ainoaa ylivoimaista ruokavaliota ei välttämättä ole.
Tutkimuksessa kymmenen erilaista terveellistä ruokavaliomallia oli yhteydessä hitaampaan biologiseen ikääntymiseen.
Tutkimuksessa oli mukana noin 7 500 aikuista
German Center for Neurodegenerative Diseases -tutkimuskeskuksen tutkijat analysoivat kahden väestötutkimuksen aineistoja.
Ensimmäisessä aineistossa oli 6 470 osallistujaa ja toisessa 1 034. Tutkijat tarkastelivat ruokailutottumuksia ja verinäytteistä mitattuja DNA:n kemiallisia muutoksia. Näitä muutoksia kutsutaan DNA:n metylaatioksi.
Metylaatiomuutosten perusteella voidaan muodostaa biologista ikääntymistä kuvaavia mittareita. Biologinen ikä ei ole sama asia kuin kalenteri-ikä. Se pyrkii kuvaamaan elimistön ikääntymiseen liittyviä molekyylitason muutoksia.
Välimerellinen ja pohjoismainen ruokavalio mukana vertailussa
Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmentä terveelliseksi luokiteltua ruokavaliomallia. Mukana olivat esimerkiksi Välimeren ruokavalio, pohjoismainen ruokavalio, kasvispainotteinen ruokavalio ja verenpaineen hallintaan kehitetty DASH-ruokavalio.
Tutkijat havaitsivat, että kaikkien kymmenen ruokavaliomallin parempi noudattaminen oli yhteydessä hitaampaa biologista ikääntymistä kuvaaviin mittareihin. Yhteydet eivät olleet erityisen suuria, mutta ne olivat mitattavissa.
Tämä on kiinnostavaa, koska ruokavaliot poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi pohjoismaisessa ruokavaliossa korostuvat täysjyväviljat, marjat, kasvikset ja kala.
Välimeren ruokavaliossa puolestaan käytetään runsaasti oliiviöljyä, kasviksia, palkokasveja ja pähkinöitä.
Yhteisiä vaikutusreittejä löytyi runsaasti
Tutkijat tarkastelivat myös sitä, millaisiin biologisiin toimintoihin ruokavaliot liittyivät. Yli 70 prosenttia tunnistetuista biologisista vaikutusreiteistä oli yhteisiä kaikille kymmenelle ruokavaliolle.
Nämä liittyivät esimerkiksi aineenvaihduntaan, solujen rakenteeseen ja solujen väliseen viestintään.
Tulokset viittaavat siihen, että terveellisissä ruokavalioissa voi olla yhteisiä ominaisuuksia, vaikka yksittäiset ruoka-aineet vaihtelevat.
Pitääkö ruokavaliota muuttaa kokonaan?
Ei välttämättä. Tutkimuksen käytännöllinen viesti on, että terveelliseen syömiseen on useita toimivia tapoja.
Suomalaisessa arjessa hyvä lähtökohta voi olla esimerkiksi kaurapuuron, ruisleivän, kasvisten, marjojen, kalan ja palkokasvien suosiminen.
Tärkeämpää on ruokavalion kokonaislaatu kuin yksittäisen trendiruokavalion tarkka noudattaminen.
Myös omat mieltymykset, ruokabudjetti ja kulttuuriset tavat kannattaa huomioida.
