Pikaruoka tekee ihmisen immuunijärjestelmästä aggressiivisemman, kertoo tutkimus

Pikaruoka tekee ihmisen immuunijärjestelmästä aggressiivisemman, kertoo tutkimus

12.2.2018

JAA TÄMÄ ARTIKKELI:

Tuoreen tutkimuksen mukaan elimistön suojautumismekanismit pysyvät hyperaktiivisena, vaikka pikaruokakuurin vaihtaisi terveelliseen ruokavalioon.

Immuunisysteemi reagoi samalla tavalla rasvaiseen ruokaan kuin bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin, kertoo Bonnin yliopiston tuore tutkimus. Erityisen huolestuttavaa on se, että immuunisysteemin aggressiivisuus ei laannu ajan myötä. Pitkäaikainen vaikutus voi johtaa erilaisten sairauksien, kuten ateroskleroosin ja diabeteksen kehittymiseen.

 

Elimistössä tulehdusreaktioita epäterveellisen aterian jälkeen

Tutkijat laittoivat koehiiret kuukauden ajaksi niin sanotulle länsimaalaiselle dieetille. Niille siis syötettiin rasvaista, sokerista ja matalakuituista ruokaa.

Eläimien elimistössä kehittyi tulehdusreaktioita pian aterioinnin jälkeen. Reaktio oli samankaltainen kuin bakteerien aiheuttamissa infektioissa.

“Epäterveellinen dieetti lisäsi odottamattomasti tiettyjen immuunisolujen, erityisesti jyvässolujen ja monosyyttien, määrää hiirien veressä. Tämä oli merkki immuunisolujen kantasolujen vaikutuksesta hiirien luuytimessä” kertoo Anette Christ, yksi tutkijoista.

Jotta löytöjä voisi ymmärtää paremmin, kerrottakoon, että luuytimen kantasolut eristettiin tutkimushiiristä ennen tutkimusta, jotta hiiriä ja niiden solujen toimintaa voitaisiin ymmärtää kunnolla.

“Havaitsimme, että länsimaalainen ruokavalio itse asiassa aktivoi runsaasti kantasoluja. Aktivoituneiden solujen joukossa oli mm. lisääntymisestä ja kypsymisestä vastuussa olevat solut”, selittää professoti Joachim Schultze, toinen tutkijoista. Tästä syystä pikaruoka saa elimistön värväämään nopeasti voimakkaan soluarmeijan puolustamaan itseään.

Kun tutkijat tarjosivat hiirille normaalia muroruokaa seuraavan kuukauden ajan, akuutti tulehdusreaktio hälveni. Immuunisolujen geneettinen lisääntyminen ei kuitenkaan loppunut: jopa murodieetin jälkeen monet länsimaalaisen dieetin aikana aktivoituneet immuunisolut olivat edelleen aktiivisina.

 

Lue myös: 5 ruokaa joita pidetään terveellisinä, mutta jotka eivät sitä ole

 

Immuunisolujen “pikaruokasensori”

“Siitä ei ole kauaa, kun havaittiin immuunisolujen omaavan tietynlainen muisti,” selittää professori Eicke Latz. ”Tulehduksen jälkeen elimistön puolustusjärjestelmä pysyy tietynlaisessa valmiustilassa, jotta se voisi vastata nopeasti uusiin hyökkäyksiin.”

Tutkijat kutsuvat tätä ”luontaiseksi immuuniharjoitukseksi”. Hiirissä reaktiota ei edes syntynyt bakteerien johdosta, mutta epäterveellinen ruokavalio kyllä aiheutti reaktion.

Tutkijat kykenivät myös paikantamaan eräänlaisen “pikaruokasensorin” immuunisoluista. He tutkivat 120 ihmisen verisoluja. Jollakin tutkittavilla luontainen immuunisysteemi oli erityisen aktiivisessa valmiustilassa.

Näillä henkilöillä oli tutkijoiden mukaan geneettistä taipumusta eräänlaiseen tulehdusherkkyyteen. Tämänkaltaisilla ihmisillä elimistössä on solunsisäisiä tekijöitä, jotka havaitsevat välittömästi tulehdusta aiheuttavia ärsykkeitä ja näin ollen vapauttavat helposti erittäin tulehduttavia viestinviejiä elimistöön. Se, kuinka nämä tekijät havaitsevat länsimaalaisen dieetin, on vielä epäselvää.

Mielenkiintoista kyllä, tulehdusreaktion lisäksi länsimaalainen ruokavalio muuttaa immuunisysteemin tapaa säilöä geneettistä tietoa. Solujen DNA sisältää joitakin DNA-säikeitä, jotka yhteen liitettynä ovat noin kaksi metriä pitkiä. Säikeet ovat kuitenkin yleensä jonkin proteiinin ympärillä solutumassa ja tästä syystä DNA-geenien tutkiminen on usein mahdotonta.

Epäterveellinen ruokavalio saa nämä säikeet löystymään proteiinin ympäriltä, minkä ansiosta niitä on helpompi tutkia. Tutkijat kutsuvat ilmiötä epigeneettisiksi muutoksiksi. ”Tulehdusherkkien ihmisten immuunijärjestelmä reagoi jatkuvasti pieniinkin ärsykkeisiin tulehdusreaktiolla,” selittää tohtori Latz.

 

Dramaattiset seuraukset terveyden kannalta

Nämä tulehdusreaktiot voivat vuorostaan kiihdyttää verenkiertosairauksien ja 2-tyypin diabeteksen kehittymistä. Esimerkiksi valtimonkovettumataudissa verisuonten tukkiva plakki koostuu pääosin lipideistä ja immuunisoluista. Tulehdusreaktio vaikuttaa suoraan tukkeutumien kasvuun, koska uudelleen aktivoidut immuunisolut vaeltavat jatkuvasti kiinnittymään ahtautuneisiin verisuoniin. Kun plakki kasvaa liian suureksi se voi purkautua, mikä johtaa veritulppiin. Seurauksena voi olla sydänkohtaus tai halvaus.

Väärä ruokavalio voi siis johtaa dramaattisiin seurauksiin. Viime vuosisatojen aikana keskimääräinen elinaika on tasaisesti noussut länsimaissa. Tällä hetkellä trendi on kuitenkin muuttumassa: tänään syntyvät lapset elävät lyhyemmän elämän kuin heidän vanhempansa. Epäterveelliset ruokavaliot ja vähäinen liikunta on tässä ilmiössä merkittävässä roolissa.

“Näillä löydöksillä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys,” Latz selittää. “Terveellisen ruokavalion merkitystä tulisi korostaa paljon enemmän lasten koulutuksessa kuin tällä hetkellä tehdään. Vain tällä tavalla voimme suojata lapsia aikaisessa vaiheessa ruokateollisuuden houkutuksilta. Lapsilla tulee olla valinnanvaraa ruokavaihtoehdoissaan. Meidän tulisi antaa heille mahdollisuus valita terveellinen ruokavalio.”

 

Lue myös: 6 yllättävää pikaruokafaktaa

Lue lisää: terveys & hyvinvointi uutisia

Lähde: Science Daily
Lähde: Artikkelikuva: Unsplash / Paula Vermeulen

JAA TÄMÄ ARTIKKELI:


Osallistu keskusteluun