Se löytyy lähes jokaisen suomalaisen keittiöstä, maksaa vähän ja sopii hämmästyttävän moneen ruokaan. Silti sipulia tulee harvoin ajatelleeksi erityisen terveellisenä raaka-aineena. Vaatimattoman ulkokuoren alla piilee kuitenkin kiinnostava yhdistelmä kasviyhdisteitä ja sipulin terveyshyödyt ovat yllättävän moninaiset (Lähde: European Journal of Clinical Nutrition).
Sipuli kuuluu niihin arkisiin raaka-aineisiin, joiden lisääminen ruokavalioon ei vaadi suurta elämäntaparemonttia. Sitä voi käyttää keitoissa, kastikkeissa, laatikkoruoissa, salaateissa ja padoissa. Paistettuna se tuo ruokaan makeutta, raakana puolestaan terävyyttä ja rapeutta.
Ja mikä parasta, terveellinen syöminen ei tämän raaka-aineen kohdalla yleensä rasita kukkaroa:
Sipuli sisältää kiinnostavia kasviyhdisteitä
Sipuli kuuluu Allium-kasveihin samaan tapaan kuin valkosipuli ja purjo. Sipulin kiinnostavimpiin ominaisuuksiin kuuluvat sen sisältämät flavonoidit ja rikkiyhdisteet.
Erityisen paljon huomiota on saanut flavonoideihin kuuluva kversetiini, jota esiintyy sipulissa luonnostaan. European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että sipulista saatava kversetiini imeytyy ihmiselimistöön.
Kversetiini toimii antioksidanttina. Antioksidantit osallistuvat elimistössä solujen suojaamiseen hapettumiseen liittyviltä vaurioilta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sipulin syöminen yksinään ehkäisisi sairauksia. Terveyden kannalta ratkaisevaa on koko ruokavalio.
Punainen ja keltainen sipuli ovat hyviä valintoja
Kaikki sipulit eivät ole koostumukseltaan täysin samanlaisia. Sipulilajikkeiden välillä on eroja esimerkiksi flavonoidien määrässä. Punainen sipuli saa värinsä antosyaaneista, jotka ovat flavonoideihin kuuluvia kasvipigmenttejä. Keltaisissa sipuleissa on puolestaan runsaasti kversetiinijohdannaisia.
Käytännössä ei kuitenkaan tarvitse pohtia, mikä sipuli on kaikkein terveellisin. Tavallinen keltasipuli, punasipuli ja muut sipulit tuovat ruokavalioon kasviperäisiä yhdisteitä ja lisäävät samalla ruoan makua.
Sipuli auttaa vähentämään suolan tarvetta
Sipulin yksi aliarvostetuimmista eduista löytyy sen mausta. Kun sipulia kuullottaa rauhallisesti pannulla, sen maku muuttuu terävästä makeaksi ja täyteläiseksi. Sipulin avulla ruokaan saa runsaasti makua ilman, että kaikkea makua tarvitsee rakentaa suolan tai rasvaisten kastikkeiden varaan.
Kokeile esimerkiksi lisätä reilusti sipulia jauhelihakastikkeeseen, makaronilaatikkoon, keittoihin tai uunijuuresten joukkoon. Valkosipulin, yrttien ja mausteiden kanssa siitä saa erittäin toimivan makupohjan lukemattomiin ruokiin.
Myös suolisto pitää sipulista
Sipulissa on fruktaaneiksi kutsuttuja hiilihydraatteja. Ne voivat toimia ravintona suolistossa eläville hyödyllisille mikrobeille.
Tässä on kuitenkin myös sipulin kääntöpuoli. Herkkävatsaisille ja erityisesti FODMAP-hiilihydraatteihin voimakkaasti reagoiville sipuli voi aiheuttaa vatsan turvotusta, ilmavaivoja ja kipua. Terveellinenkään ruoka ei siis sovi automaattisesti kaikille.
Edullinen perusraaka-aine ansaitsee enemmän arvostusta
Terveellisestä ruokavaliosta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti kalliisiin marjajauheisiin, erikoistuotteisiin ja trendikkäisiin superfoodeihin. Todellisuudessa moni erinomainen valinta löytyy tavallisen ruokakaupan vihannesosastolta. Sipuli on tästä täydellinen esimerkki.
Se on monikäyttöinen, helposti säilytettävä ja yleensä hyvin edullinen. Samalla se tuo ruokavalioon flavonoideja ja muita bioaktiivisia kasviyhdisteitä. Sipulia ei tarvitse syödä valtavia määriä eikä siitä tarvitse tehdä uutta terveysvillitystä. Sen suurin vahvuus on paljon arkisempi: sipulia on helppo käyttää säännöllisesti osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota.
Jos siis haluat tehdä ruoasta sekä maukkaampaa että ravitsemuksellisesti kiinnostavampaa pienellä rahalla, yksi parhaista raaka-aineista saattaa jo odottaa keittiösi kaapissa.
