Kun olet saattanut avioeroprosessin päätökseensä ja maksanut asianajajiesi laskut, alkaa tietynlainen heräämisvaihe: huomaat olevasi eronnut äiti.
Ajoittain elämäsi on päihdyttävää. Vapaus, ensimmäiset treffit, lapselle omistettavissa oleva aika. Toisinaan elämäsi on kuitenkin täynnä syyllisyyttä. Mielesi täyttää jossittelut ja kaipaat lastasi, joka on isän luona. Tässä 17 asiaa, jotka vain avioeron kokeneet äidit tietävät:
- Täydellisen isän kestäminen. Lapsen mielestä kaikki on hauskempaa isän luona.
- Yksinäisyyden tunne, kun lapsesi luo muistoja, matkustelee ja nauttii elämästään ilman äitiä isän kodissa, jonne et ole tervetullut.
- Omien puheidesi sensurointi, koska lapsesi on muuttunut nauhuriksi, joka toistaa kaikki puheesi isälleen.
- Sen murehtiminen, ovatko ystäväsi sinun vai entisen kumppanisi puolella. Ystävät valitsevat aina puolensa, ja se voi sekoittaa myös lasten pään.
- Yhteisvanhemmuuden haasteet. Jos entinen kumppanisi on pahanilkinen, voi hän tehdä asioita vain ärsyttääksesi sinua. Esimerkiksi syöttää rakkaalle kasvissyöjätyttärellesi tuplajuustoaterian. Katso myös kohta 1.
- Kyynelten nieleminen puhelimessa silloin, kun tiedät lapsesi haluavan hyvän yön suukon, etkä voi antaa sitä. Tai kun pelkäät, että hän näkee painajaisia etkä ole ensimmäisenä lohduttamassa.
- Perhejuhlat, joissa sisaruksesi muodostavat joukkueita lastensa kanssa suvun perinteisissä juhannusolympialaisissa, eikä sinulla itselläsi ole joukkuetta tänä vuonna. Ja päätät, ettet enää ikinä vietä juhannusta. Paitsi ensi vuonna, kun lapsesi ovat taas luonasi.
- Pisto sydämessä, kun lapsesi kertoo haluavansa isän luokse.
- Kun yrität toimia aikuismaisesti puhuessasi ex-miehestäsi, jotta et tahraisi isän mainetta tai pakottaisi lapsiasi valitsemaan puolia. Vaikka oikeasti tiedät, että he valitsisivat luonnollisesti sinut.
- Kun lapsesi katselee ravintolassa onnellista perhettä syömässä illallista, ja teeskentelet, ettet huomaa.
- Avioeron jälkeisen seksin jännitys ja kiima. Eikä tarvitse pelätä sitä, että lapsi tulisi yhtäkkiä häiritsemään, sillä hän on isänsä luona.
- Pohdinta siitä, pitäisikö uusi miehesi esitellä lapsillesi. Olisiko hän isäpuoliainesta? Pitäisikö lapseni hänestä? Pidänkö minä edes hänestä?
- Kiusalliset illat, kun lapsesi kutsutaan leikkimään kaverinsa kanssa ja joudut jäämään illalliselle kaverin onnellisten vanhempien kanssa. Mukavaa, mutta kiusallista.
- Sen tuskailu, korvaako isän uusi tyttöystävä sinut lapsesi mielessä.
- Syyllisyyden tunteminen kaikesta. Pelkäät, että lapsesi syyttää sinua avioerosta ja että hänen huonot arvosanansa ovat sinun syytäsi.
- Uupumus, kun joudut valvomaan koko illan lapsesi sairastaessa ja joudut menemään seuraavana aamuna töihin. Et voi enää vaihtaa hoitovuoroja miehesi kanssa.
- Kun pääset halailemaan lapsesi kanssa kotonasi, josta on vihdoin poistunut kaikki myrkyllinen energia miehesi mukana. Onko mitään parempaa?
Lue myös: 15 suurinta harhaluuloa yksinhuoltajista