Miten Suomesta tuli globaalin peliteollisuuden kotipaikka

21.7.2021

Yhteiskunta on digitalisoitunut hurjalla vauhdilla viime vuosikymmenet. Monet muistavat varmasti Nokian, jonka merkitys Suomen taloudelle oli mittava. Nokian taantumisen jälkeen on talouteen kaivattu ”uutta Nokiaa”, mutta sellaista ei ole vielä löytynyt. Peliteollisuus on aika ajoin nostettu esille menestyvänä, nousevana alana.

Monet pohtivatkin, että miten peliteollisuudesta on kasvanut niin merkittävä toimija. Tässä artikkelissa pyritään tarjoamaan joitakin vastauksia tähän kysymykseen. Yllättäen, tai ei ehkä niin yllättäen, Nokialla oli tärkeä rooli myös pelialan nousussa.

 

 

Älypuhelimien yleistyminen yksi merkittävä muutos

Yksi keskeisistä muutoksista, mikä peliteollisuutta on kohdannut, on älypuhelimien määrän räjähdysmäinen kasvu. Tämä on tarkoittanut sitä, että tapamme kuluttaa digitaalista viihdettä on muuttunut täysin. Spotifyn ja Deezerin kaltaiset palvelut ovat poistaneet fyysisten levyjen tarpeen ja Netflix on mullistanut tavan kuluttaa elokuvia ja sarjoja. Nettikasinot, kuten Dunder Casino, toivat kasinopelit verkkoon.

Peliteollisuuden puolella älypuhelimien tuoma muutos on tarkoittanut sitä, että ihmiset eivät enää tarvitse isoa tietokonetta tai konsolia pelaamiseen. Käytännössä jokaisen mukana kulkee pelikone älypuhelimen muodossa. Peliteollisuudessa tapahtunut muutos ja kasvanut potentiaalinen pelaajakunta on varmastikin yksi keskeinen syy sille, miksi suomalainen peliteollisuus on noussut siihen asemaan missä se nyt on: suomalaiset ovat nähneet tilaisuuksia muuttuvilla pelimarkkinoilla. Suomessa oli kuitenkin peliteollisuutta ennen mobiilipelien aikaa.

 

Suomen peliteollisuus on kulkenut pitkän matkan

Suomen videopeliteollisuuden tarina ulottuu peräti vuoteen 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli nimeltään Chesmac. Käytännössä harrastustoiminta sekä pelien tekeminen käynnistyivät kuitenkin 1980-luvulla, kun legendaariset Commodore VIC-20, Commodore 64 sekä Amiga ilmestyivät markkinoille.

Alussa pelien kehittäminen oli harrastustoimintaa ja pelit olivat usein yhden henkilön kehittämiä koodikokeilujen ohessa syntyneitä. Vuonna 1992 tapahtui tietynlainen merkkipaalu, kun Assembly (tietokonefestivaali) järjestettiin ensimmäisen kerran. Tapahtumaan kokoontuivat myös suomalaiset pelikehittäjät. Pelien kehittäminen muuttui yritysmuotiseksi toiminnaksi 1990-luvulla.

 

Nokian vaikutus näkyy

2000-luvun vaiheessa puolestaan perustettiin mobiilipelitaloja. Tuolloin elettiin Nokian suuruuden aikaa ja ihmiset alkoivat pelata eri pelejä kännyköillään. IT-kuplan puhkeaminen oli isku alalle ja monta yritystä kaatui sen myötä. Investointien seisahtuminen ei kuitenkaan ollut lopullinen isku alalle, vaan Nokian tekemät panostukset N-Gage -pelilaitteeseen loivat Suomen pelialalle toimintaedellytyksiä.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä moni mobiilipeliyhtiö oli myyty ulkomaille ja painopiste oli myös siirtymässä toisille alustoille. Mullistavaksi tekijäksi osoittautui vuonna 2007 markkinoille tullut iPhone, joka kasvatti mobiilipelien suosiota. Suomalainen peliteollisuus alkoikin kasvaa nopeasti ja 2010-luvulla suosituiksi nousivat ilmaispelit, joissa oli pelin sisäisiä mikromaksuja.

Viime vuosilta Suomen peliteollisuuden tunnetuimmat nimet lienevät Supercell ja Rovio. Supercellin pelit Clash of Clans ja Hay Day ovat varmasti monelle tuttuja. Rovion Angry Birds mobiilipeli menestyi niin hyvin, että siitä tehtiin jopa elokuva. Tasapuolisuuden vuoksi on syytä mainita myös pari muuta tunnettua suomalaispeliä: toinen on monelle alustalle julkaistu Remedy Entertainmentin tekemä Max Payne ja tietokoneelle julkaistu Bugbear Entertainmentin kehittämä Rally Trophy. Molemmat julkaistiin jo 2000-luvun alussa.

 

Menestyksen salaisuus?

Tampereen yliopistolla pelikulttuurien tutkimuksen apulaisprofessorina työskentelevä Olli Sotamaa on sanonut, että on kenties lähes mahdotonta nimetä yhtä yksittäistä syytä peliteollisuuden menestykselle. Yksi keskeinen tekijä on se, että suomalaisilla on ollut positiivinen asenne tietotekniikkaan kohtaan. Toinen keskeinen seikka on Nokian rooli: se vaikutti koko it- ja telekommunikaatioalaan.

Tämä vaikutus on säteillyt pelialalle, kun tuotekehitykseen sekä koulutukseen on panostettu uudella tavalla. Nokian suorempaa vaikutusta on se, että yhtiö toi esille ajatuksen, että kännyköillä pelaaminen ja mobiiliviihde voivat olla järkevää liiketoimintaa. Tämän lisäksi Nokia rahoitti joitakin peliyhtiöitä suoraan 2000-luvun alkupuolella. Tärkeää on myös se, että Suomen pelikehittäjien yhteisö on suhteellisen tiivis ja alan toimijat tuntevat toisensa. Suomessa jaetaankin informaatiota eri tavalla, kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, missä startup-kulttuuri perustuu pitkälti ajatukseen, että omat ajatukset ja salaisuudet piilotetaan muilta. Suomessa pelialalle on myös annettu julkista tukea, mikä on herättänyt ulkomaisten rahoittajien kiinnostuksen.

Lue lisää: lifestyle & vapaa-aika uutisia

Lähde: Pixabay.com
Lähde: Pixabay.com