Meemeistä emojien kautta kadunnimiin – suomalainen intenter-kulttuuri

16.6.2021

Lohja nousi jopa kansainvälisiin otsikoihin, kun Lohjan kaupunki nimeävänsä Karnaisten alueelle Emojikadun. Alun perin suunnitelmissa oli myös nimetä uusi katu Meemikaduksi, mutta ainakaan toistaiseksi päätöstä ei ole tästä tullut. On mielenkiintoista nähdä tulevaisuudessa, aikooko kaupunki nimetä myös muita katuja internetilmiöiden mukaan. Mielestäni se ainakin olisi hieno vetonaula kaupungille!

 

Mitä meemi ja emoji oikein ovat?

Internetmeemin, tai tuttavallisemmin vain meemin, määritelmä on tänä päivänä hyvin lavea. Alun perin meemeillä tarkoitettiin kuvia tai makrokuvia ja internetissä leviäviä lauseita. Myöhemmin tätä määritelmää on lavennettu huomattavasti sisältämään erilaisia internet-haasteita, gif-tiedostoja, videoita ja viraali-ilmiöitä.

Emoji on japania ja tarkoittaa suomeksi käännettynä ”kuvamerkkiä”. Niiden tarina lähteekin japanilaisesta matkapuhelinverkosta, mutta tänä päivänä ne ovat osa Unicode-standardia.

Niin meemi kuin emoji ovat olennainen osa internet-kulttuuria. Tästä sanasta monelle suomalaiselle tulee varmasti mieleen etenkin verkkokeskustelukulttuuri, jonka sivutuotteita etenkin erilaiset meemit ja emojit ovat.

Verkon käytön lisäännyttyä kohisten 2000-luvun alkupuolella, on myös Suomeen kehittynyt oma internet-kulttuurinsa.

Vaikka Lohjan kaupungin aikeet nimetä uudet katunsa internet-ilmiöiden perusteella voi vanhempaa väestöä huvittaa tai jopa raivostuttaa, on päätös oikeastaan fiksu veto. Lohjan kaupunki ja päättäjät: ottakaa tästä artikkelista inspiraatiota!

 

Internet-kulttuuri saa alkunsa

Jos IRC-Galleria, Mikseri.net tai Hotelli Kultakala sanovat sinulle jotain, olet todennäköisesti milleniaali ja elänyt lapsuuttasi tai nuoruuttasi 2000-luvun alkupuolella.

IRC-Galleria oli yksi ensimmäisistä sosiaalisen median muodoista ja se julkaistiin kahden muun edellä mainitun palvelun kanssa.

IRC-Gallerian eli Galtsun idea oli tarjota IRC:n käyttäjille mahdollisuutta lisätä valokuvia itsestään verkkosivustolle, sillä IRC oli itsessään muuten vain tekstipohjainen keskustelu. Rekisteröityneet käyttäjät pystyivät myös kommentoimaan toisten käyttäjien kuvia. Käyttäjämäärä kasvoi kohisten ja lopulta palveluun löysivät myös muutkin kuin IRC:n käyttäjät.

Vuosituhannen alkupuolella myös erilaiset blogit ja keskustelufoorumit ilmestyivät verkkoon. Ehkä merkittävin tapahtuma oli kuitenkin laajakaistaliittymien yleistyminen vuodesta 2004 ja etenkin Suomessa tämä aiheutti Internet-liikenteen kolminkertaistumisen. Nopeat ja halvemmat yhteydet mahdollistivat pääsyn verkkoon myös tavalliselle kansalle huomattavasti helpommin.

Sosiaalisen median alusta Facebook julkaistiin vuonna 2008, joka valitettavasti vaikutti suuresti suomalaisten palveluiden kuten ii2:sen ja IRC-Gallerian kävijöihin.

2000-luvun alku oli myös erilaisten keskustelufoorumien kulta-aikaa. Suomalaisille tuli tutuksi niin Suomi24, MuroBBS, Kuvalauta ja monet muut keskustelualustat.

 

2010-luku kiihdyttää kulttuurin syntyä

2010-luvulla suurin osa suomalaista käytti Facebookia. Myös sellaiset palvelut kuin Spotify, Twitter ja Ylilauta ampaisivat suureen nousuun Suomen markkinoilla.

Yksi merkittävistä tapahtumista suomalaisen verkkokeskustelukulttuurin kannalta oli 2011 julkaistu Ylilauta, joka nousi koko kansan tietoisuuteen 16 000 suomalaisen henkilötietojen vuodettua verkkoon.

Jotakin kertoo suomalaisesta verkkokulttuurista myös se, että virtuaalisen lähipoliisiryhmän ylikonstaapeli Marko ”Fobba” Forss tuli tutuksi monelle internetin käyttäjälle.

Samaan aikaan myös rahapelaaminen alkoi yleistyä ja kasinot ilman rekisteröitymistä saivat alkunsa. Tämä tulisi kantamaan myös 2020-luvun puolelle erilaisina ilmiöinä.

Myös Youtube kasvatti suosiotaan etenkin 2010-luvulla, jopa Suomen saadessa oman ”tubeskenensä”.

Vuonna 2014 järjestettiin Suomen ensimmäinen Tubecon, johon suomalaiset youtubettajat ja heidän tilaajansa kerääntyivät osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin: Meet & Greet’hin, Tube Awardseihin, konsertteihin ja erilaisiin paneeleihin.

Youtuben myötä myös aivan uudenlaiset julkkikset yleistyivät: vaikuttajat tai influensserit. Tänä päivänä tällaiset vaikuttajat ovat suuria tähtiä etenkin nuorison keskuudessa.

 

TikTokista Snapchatin kautta Instagramiin

Tämän päivän suurimmat internet-kulttuuria muovaavat ilmiöt Suomessa ovat kiinalainen mobiilisovellus TikTok, Ylilauta, Instagram ja Snapchat.

Vaikka jokainen näistä on julkaistu jo edellisen vuosikymmenen puolella, on etenkin TikTok noussut ilmiöksi etenkin pandemian aikana. Tässä sovelluksessa käyttäjät jakavat toisilleen puhelimisteen lyhyitä noin 15-60 sekuntia kestäviä videoita, ja ne ilmestyvät käyttäjän seuraajille tai koko maailman syötteeseen.

Facebookin suosion hiipuessa yhtiön toinen palvelu, Instagram on kasvattanut suosiotaan. Kyseessä on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen media, jossa käyttäjät voivat jakaa, kommentoida ja tykätä toisen käyttäjän jakamasta sisällöstä. Instagram lisäsi myöhemmin myös ”Instagram Story”-ominaisuuden, jossa käyttäjillä on mahdollista jakaa 24 tunniksi kuvia, tekstejä ja muuta omaan ”storyynsä”.

Snapchat on taas sosiaalisen median kuvanjako- ja keskustelupalvelu. Toisin kuin Instagram, Snapchatissa ei ole mahdollista jakaa kuvia tai videoita siten, että ne olisivat jatkuvasti näkyvissä. Se onkin antanut inspiraatiota niin Instagramille kuin Facebookille.

Uusia hyviä nimiä kaduille Lohjalla

En voinut vastustaa kiusausta myös ehdottaa uusia nimiä teille ja kaduille! Näistä saa Lohjan kaupunki ottaa mallia, en pistä pahitteeksi!

  • IRC-Galleriakatu
  • Tiktoktie
  • Instagram-katu
  • Snäppitie
  • Yliskatu
  • Habbokatu

Tässäpä olisi ainakin muutama kadunnimi, jolla pääsee oikein pitkälle ja houkuttelisi milleniaaleja erityisesti. Miksei myös nuorempaa Z-sukupolvea?

Lue lisää: lifestyle & vapaa-aika uutisia