Tämä tarina todistaa sen, että pieni ystävällinen ele voi kantaa pitkälle.
Kun konstaapeli Matt Holman, Greenville Countyn poliisilaitokselta oli rutiinikierroksella hän näki miehen kävelevän katua pitkin. Tämän miehen nimi oli Robertilla. He alkoivat juttelemaan ja Matt kuuli, että Robertilla oli sillä hetkellä elämässä vaikeat ajat. Hän oli koditon. Teltta, jossa hän asui hävisi tulvavesien mukana, eikä Robertilla ollut mitään paikkaa minne mennä.
Robert oli myös huumeriippuvainen ja joi paljon. Hänelle kehittyi riippuvuus huumeisiin sen jälkeen, kun hän menetti isänsä, äitinsä ja siskonsa. Kun Matt kysyi, että tarvitseeko mies mitään, Robert vastasi, että hän toivoisi saavansa raamatun. Konstaapeli ojensi miehelle oman raamattunsa, johon hän oli tehnyt paljon merkintöjä. Hän tarjosi Robertille myös lämpimän aterian.
Kuusi kuukautta myöhemmin konstaapeli Holman sai tämän puhelun.