7 merkkiä siitä, että sinua laiminlyötiin henkisesti lapsena

18.1.2021

Henkisellä laiminlyönnillä on voimakkaat seuraukset, jotka näkyvät vielä vuosienkin päästä. Ongelmia syntyy, kun vanhempasi eivät kykene kasvatusvaiheessa vastaamaan riittävästi emotionaalisiin tarpeisiisi.

Henkinen laiminlyönti on näkymätön lapsuuden kokemus, jota ei voi muistaa. Se voi roikkua ylläsi pilven tavoin, sekoittaen koko aikuiselämäsi.

 

Mikä laiminlyönnistä tekee näkymätöntä? 

Sitä voi tapahtua ihan normaaleissa, rakastavissa perheissä, joilta ei materiaalisesti puutu mitään. Toiseksi, laiminlyönti on jotain, mitä tapahtuu lapsuusiässä. Lapsi ei osaa ymmärtää, että vanhemmat epäonnistuvat kasvatuksessa. Näin nämä asiat eivät myöskään jää muistiin.

Vuosikymmeninä myöhemmin aikuisiässä huomaat, että kaikki ei ole kunnossa. Etsit lapsuudestasi vastauksia, muttet voi muistaa näkymättömiä asioita. Näin oletatkin, että sinussa on jotain synnynnäisiä vikoja.

“Mitä tahansa se onkin, on se omaa syytäni,” huomaat ajattelevasi. ”Olen erilainen kuin muut. Jotain puuttuu. Olen viallinen.”

Se ei ole kuitenkaan omaa syytäsi. Ongelmaan löytyy ratkaisuja ja kun ymmärrät ongelman, voit parantua. Tässä 7 merkkiä siitä, että koit lapsuudessasi henkistä laiminlyöntiä:

 

1. Tyhjyyden tunne

Tyhjyyden tunne näyttäytyy erilaisena eri ihmisillä. Joillakin tyhjyys tuntuu vatsassa, rinnassa tai kurkussa ajoittain. Toiset saattavat tuntea olonsa vain turtuneeksi.

 

2. Riippuvuuden pelko

On oma asiansa olla itsenäinen ihminen. Mutta jos sinusta on erityisen epämukavaa olla riippuvainen toisesta ihmisestä, kyse on jostain muusta. Jos välttelet erityisesti avun, tuen tai välittämisen saamista toisilta ihmisiltä, voi sinulla olla tämä pelko.

 

3. Epärealistinen itsetunto

Etkö oikein tiedä, mihin kykenet? Mitkä ovat heikkouksiasi ja vahvuuksiasi? Mistä pidät? Mitä haluat? Mitkä asiat merkitsevät sinulle paljon? Jos sinulla on vaikeuksia vastata näihin kysymyksiin, voi se olla merkki lapsuuden laiminlyönneistä ja siitä, ettet tunne itseäsi niin hyvin kuin pitäisi.

 

4. Et hyväksy itseäsi, mutta vuodatat myötätuntoa muille

Oletko ankara itsellesi, mutta et ikinä ystävillesi? Annatko muiden avautua ongelmistaan sinulle, muttet itse kykene jakamaan murheitasi muille?

 

5. Syyllisyys, häpeä ja itseinho

Joillakin ihmisillä on taipumus siirtyä suoraan syyllisyyden ja häpeän tunteisiin, kun jotakin negatiivista tapahtuu heidän elämissään.

Tunnetko häpeää asioista, joista useimmat eivät ikinä olisi häpeissään? Esimerkiksi omista tarpeistasi, vahinkojen tekemisestä tai tunteistasi?

 

6. Tunnet olevasi viallinen

Tiedät, että elämässäsi on jotain vialla, muttet tiedä mitä se on. “Kyse on minusta,” toistelet itsellesi ja luulet olevasi oikeassa. “Minusta ei tykätä.” “Olen erilainen kuin muut.”

 

7. Vaikeudet tunteiden tuntemisessa, tunnistamisessa, hallitsemisessa ja/tai ilmaisemisessa

Pysyykö suusi supussa kun olet allapäin? Etkö osaa kuvailla tunteitasi? Oletko usein hämilläsi siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin he toimivat?

Vanhemmat, jotka eivät huomioi tai aliarvioivat lapsiensa tunteita antavat voimakkaan, äänettömän viestin lapselleen: tunteesi eivät merkitse mitään.

Lapsena saatat luonnollisesti piilottaa tunteesi, jotteivat ne muodostuisi ongelmiksi lapsuuden kodissasi. Aikuisena et sitten osaa enää tunnistaa tunteitasi, joiden pitäisi ohjata, opastaa ja rikastuttaa sinua. Tunteitasi, joiden pitäisi kertoa, millä asioilla on sinulle merkitystä ja miksi.

Mutta ikinä ei ole liian myöhäistä parantaa tilannetta.

Kunhan ymmärrät alakulosi syyn ja mistä se kumpuaa, voit hyökätä ongelman kimppuun. Voit muodostaa uuden yhteyden tunteisiisi ja oppia käyttämään niitä.

Voit vihdoinkin hyväksyä sen, että tunteesi ovat oikeita ja niillä on merkitystä. Voit hyväksyä sen, että sinulla on merkitystä. Kun selätät ongelman, elämäsi muuttuu.

 

Lue myös: 4 tapaa, joilla isät voivat parantaa tyttäriensä elämää

Lue lisää: lifestyle & vapaa-aika uutisia

Lähde: Yourtango.com
Lähde: Artikkelikuva: Unsplahsh / Kyle Broad